Pieksämäen tulevaisuuden keskustelut jatkuvat! Kaksi kuukautta sitten avoin keskustelu pohti, miten pelastettaisiin kaupungin ydinkeskusta rapistumiselta. Pitäisikö rempata, purkaa vai rakentaa.
Niissä keskustelussa tuli monesti esiin kysymys kaupungin perimmäisestä ideasta. Puuttuu idea, joka veisi kaupunkia johdonmukaisesti eteenpäin. Päätöksistä puuttuu pitkäjänteisyys. Identiteetti on hukassa.
Pieksämäki oli rautatiekaupunki mutta ei ole enää. Ympäröivä maaseutu elää omaa elämäänsä elinkeinoineen. Työpaikat ovat menneet sekä maalta että kaupungista. Vuonna 1990 oli alueellamme yli 10 000 työpaikkaa, nyt on vähän yli 6000. Kuntaliitos ei auttanut työpaikkakadossa puhumattakaan väestökadosta.
Säästökeskuksen kohtaloon tartuttiin ripeästi viime keskustelun jälkeen ja vietiin jo valtuustoon raha-anomus käymään. Kuitenkin uuden käyttötarkoituksen selvittäminen on kokonaan tekemättä. Jo saneeraus senioriasunnoiksi on suuri kysymysmerkki. Puuttuu taloudelliset vaikutukset asujille ”rempan” jälkeen. Puuttuu se iso idea.
Elinkeinopolitiikka kaipaa uutta näkemystä. Vuokrataanko paja kerrallaan, kun joku sattuu kysymään? Vahvuuksia pitää löytää alueemme uusiutuvista luonnonvaroista ja niiden jalostuksesta. On puuta ja bioenergiaa eri muodoissa. Peltoviljelyäkin voidaan kehittää jatkojalostuksen suuntaan, kuten Virtasalmen viljatuote tekee.
Koko matkailu on vain yksittäisten yksityisten toimijoiden varassa. Järjestelmällistä luontomatkailua ja mökkeilyä voidaan kehittää ja lisätä. Keskittyminen Keski-Savon kuntakimppaan on liian rajoittunutta. Läntinen ulottuvuus puuttuu? Pitäisi uskoa, että kun emme ole Saimaata, niin emme ole Saimaata. Olemme järviketjujen ja jokireittien rikasvesistöistä Järvi-Suomea. Miksi paljon puhuttu yhteistyö on niin vaikeaa?
Pieksämäen alkuperäinen Meurmannin kaava loi kunniakkaasti tiiviin kaupunkikeskustan. Tämä voimavara ”joka paikkaan lyhyt matka”, on säilytettävä elävänä. Pitäisikö järjestää uusi ”Meurman kakkonen” -arkkitehtikilpailu ydinkeskustan kehittämiseksi?
Voidaanko ydinkaupunki nähdä kaupallisena ja palvelukeskuksena. Säästökeskuskin voidaan jalostaa kauppakeskukseksi, mutta se vaatii arkkitehtien suunnittelua, ei järeäksi väitettyä kaupunginhallitusta.
Sijoitus suuria toteutumisen riskejä sisältävään Itärataan voidaan purkaa ja ohjata rahat pikaisesti paikallisen junaliikenteen uudelleen luomiseen. Niin laajennetaan työssäkäyntialuetta Jyväskylään ja Kuopioon.
Taas on vapaan avoimen keskustelun aika. Tulevaisuus jälleen pöydällä tiistaina 28.3. kello 18-19.30 Yritystalon neuvotteluhuone, Myllykatu 12 Pieksämäki. - ”Kaupunki jolla ei ole omaa tarinaa, ei ole olemassa”
Ilkka Seppä Tulevaisuusryhmä Pieksämäki