Nyt eletään eduskuntavaalien kannalta mielenkiintoisinta aikaa. Varsinaiseen vaalipäivään on aikaa enää vähän, ja moni pyrkiikin juuri nyt muodostamaan käsitystään siitä, ketä kannattaa ja haluaa äänestää. Vaalipiiri tarjoilee mielenkiintoisen kattauksen ehdokkaita, mutta asettaa myös haasteita sille, miten Etelä-Savon edustuksen lopulta käy.
Nyt jos koskaan on entistä tärkeämpää, että jokainen äänioikeutettu antaa äänensä.
Edelleen liian usein kuulee sanottavan, ettei se yksi ääni mitään merkkaa. Tai että ei viitsitä äänestää, koska ei sillä kuitenkaan mihinkään voida vaikuttaa.
Liian moni kertoo olevansa myös niin pettynyt politiikkaan ja tehtyihin päätöksiin kuluneella kaudella, että ei aio periaatteesta enää äänestää.
Vaarallisia sanoja.
Yksi ikiaikaisimmsita haasteista jokaisissa vaaleissa on, miten saada nuoret äänestämään. Tätä on pohtinut Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi ry:kin jo useiden vuosien ajan.
Nuorten kannustaminen vaaliuurnille on tärkeää jo siksi, että iso osa eduskunnassa tehtävistä päätöksistä koskee tavalla tai toisella heitä. Jos ei aivan heti, niin tulevaisuudessa joka tapauksessa.
Eduskuntavaalit ovatkin meidän jokaisen asia, myös nuorten.
Syitä sille, miksi nuoret eivät joukolla kirmaa vaaliuurnille on monia. Allianssi on aloittanut erittäin ansiokkaan blogisarjan liittyen vaaleihin etenkin nuorten näkökulmasta.
Allianssin nuorten osallisuuden asiantuntija Silja Uusikangas listaa omassa blogissaan Allianssin verkkosivuilla keinoja saada nuorten äänestysaktiivisuus nousuun.
Tilastot ja tutkimukset vuosien varrelta kertovat, että nuorten äänestyskäyttäytyminen on eriytynyttä. Tämä tarkoittaa sitä, että osa nuorista äänestää paljon todennäköisemmin kuin toiset. On myös hyvä muistaa, että äänestämiskäyttäytyminen periytyy usein huoltajilta lapsille. Jos vanhemmat äänestävät, on paljon todennäköisempää, että lapsetkin oppivat äänestämisen tärkeydestä.
Nuorten kanssa olisikin hyvä keskustella demokratiasta, sen merkityksestä ja tärkeydestä kotona. Myös äänestämisestä ja puolueista kannattaa jutella esimerkiksi siinä vaiheessa, kun yhteiskuntaopissa yläkoulussa demokratia tulee puheeksi.
Meidän huushollissa politiikasta puhutaan jo nyt hyvin avoimesti, vaikka kotona asuvista lapsista vanhin on vasta 15-vuotias. Politiikka on kiinnostanut lapsia pienestä pitäen kiitos tästä heidän isälleen, joka oli vuosia sitten aktiivisesti mukana politiikan taustajoukoissa.
Meillä puhutaan puolueiden tavoitteista, hyvistä ja huonoista asioista sekä ajankohtaisista uutisista eduskuntavaalien ympärillä. Politiikka, äänestäminen ja vaalit eivät siis meillä ole mikään mörkö, vaan ennemminkin asia, josta voidaan keskustella vapaasti ja kysellä saa aina.
Hiekanpään yläkoulussa nuoret pääsivät tutustumaan viime viikolla toden teolla vaaleihin, kun Pieksämäen nuorisotoimi järjesti perinteiset varjovaalit. Eduskuntavaaliehdokkaita kävi myös keskustelemassa nuorten kanssa ja nuoret saivat esittää heille kysymyksiä.
Tämä on yksi tapa, miten vaaleja ja äänestämistä saadaan lähemmäs nuoria. Menemällä paikan päälle sinne, missä nuoret ovat.