Meidän perheen huushollin totutut tavat ja tekemiset pyörähtivät päälaelleen alkuvuodesta, kun siirryimme pörssisähkön asiakkaiksi. Entinen edullinen sähkösopimus päättyi, ja oli tehtävä valinta viidakosta, joka edelleen tuntuu sekavalta. Sähköyhtiön asiakaspalvelija soitti hyvissä ajoin ja tarjosi meille pörssisähköä. Kauhukuvauksia kuulleena tyrmäsin ajatuksen ensin, mutta otettuani asioista lisää selvää, päädyimme kuitenkin valitsemaan pörssisähkön. Tällä hetkellä elämme jännityksessä, mitä ensi kuun alussa ilmestyvä sähkölasku näyttää.
Asumme sähkölämmitteisessä omakotitalossa. Muutama vuosi sitten rakennutimme leivinuunin keskelle taloa, joka osaltaan auttaa talvikuukausien lämmityksessä. U:n muotoinen talo ei kuitenkaan ole se helpoin lämmitettävä, joten yhdessä makuuhuoneessa on pakko pitää patteria päällä, ellei halua herätä jääpuikot nenästä roikkuen.
Loppuvuodesta päätimme vielä asennuttaa ilmalämpöpumpun, jotta muiden sähköpattereiden päällä pitämistä voisi välttää. Onneksi paikallinen liike onnistui sellaisen meille toimittamaan ennen vuoden vaihdetta.
Tästä huolimatta lämmitys on edelleen suurin menoerä sähkönkulutuksessamme, vaikka erilaisia säästötoimenpiteitä olemme tehneet jo usean kuukauden ajan.
Sähköyhtiön tarjoama puhelimeen ladattava sovellus on auttanut tässä rupeamassa todella paljon.
Koska taloudessamme asuu kaksi pätkätyöläistä, on talouden tasapainon kanssa tehty toden teolla töitä tähänkin saakka. Ei ole helppoa suunnitella pakollisten menojen tasapainotusta tuloilla, jotka nippa nappa riittävät arjen pyöritykseen. Oman lukunsa tuovat yllättävät menot, kuten eri asteiset lääkärikustannukset, auton hajoaminen ja muut vastaavat menot. Kaksi kotona asuvaa lasta vievät myös oman siivunsa kuluista.
Pörssisähköön siirtyminen on ollut lapsillekin opettelun paikka siltä osin, että nyt ei pelikonetta enää käynnistetä milloin sattuu. Valojen sammutteluun ja jatkojohtojen sammutusnappeihin aloimme tutustua toden teolla jo viime vuoden puolella. Suihkussa käydään nykyään nopeasti ja sauna ei enää lämpiä.
Villapaidat ja fleece-huovat kuuluvat jokaisen varustukseen, ja onneksi mummu jaksaa vielä neuloa villasukkia, joilla varpaat pysyvät lämpiminä talvikuukausien ajan.
Itselleni sopeutuminen uudenlaiseen elämänrytmiin on ollut kaikkein vaikeinta. Työttömyyspäivinäni nimittäin suurinta rentoutusta ja mielenrauhaa on tuonut siivoaminen ja pyykin peseminen. Näitä toimintoja kun ei enää voi tehdä milloin sattuu, vaan ne täytyy ajoittaa yön halvoille tunneille.
Näin ollen olenkin muutamina päivinä kirjaimellisesti pyöritellyt peukaloitani tekemisen puutteessa.
Toki monenlaista ilman sähköä tapahtuvaa puuhailuakin löytyy. Sanotaanko näin, että huushollin vaatekaapit ja muut kaapit ovat aikamoisen hyvässä järjestyksessä nykyään.
Etenkin illan tunnit ovat tätä nykyä varsin erilaisia kuin ennen. Kun sähkön hinta alkaa pudota, kaivelen esille imurin, laitan pyykit pyörimään ja astianpesukoneen päälle. Nyt kun töihin täytyy jälleen herätä ajoissa, on siivousrupeamakin tehostunut entisestään, jottei siihen kulu liikaa aikaa. Nähtäväksi jää, muuttuuko arki tästä vielä lisää, mikäli kunnon pakkaset ja sähkön hinnannousu alkavat.