Kolumni Lopettamisen ja aloittamisen vaikeudesta
Aloitan kirjoittamaan aloittamisen vaikeudesta. Niin kuin vanha emäntä miehelleen sanoi: ”Alku aina hankalaa, lopussa kiitos, se seisoo”. Siinäpä vasta räväkkä alku! Moni puheiden pitäjä ja varsinkin kuulija on huomannut, miten helposti sana no lipsahtaa puheen alkuun. ”No niin, eiköhän tässä aloitella...” ”No, tervetuloa...” ”No teitäpä on tullut mukavasti...”. No-sana pitäisi kieltää lailla. Eihän se mitään tarkoita. Antaa vaan puheenaloittajasta epävarman kuvan. No se siitä.
Kirjautuneille
Tämä juttu on maksuton
Pääset lukemaan jutun kirjautumalla tai luomalla maksuttoman tunnuksen.