Seuraavat työpaikkakiusaamista koskevat ajatukset perustuvat oikeussosiologian tutkija Susanna Lundellin tutkimukseen ja Tehyn ja TTL:n julkaisuihin . Ne eivät ole siis ainoastaan omia mielipiteitäni, vaan tutkittua tietoa työpaikkakiusaamisesta.
Suomi on työpaikkakiusaamisen suurvalta. Vuoden 2010 työterveyslaitoksen selvityksessä Suomessa esiintyi eniten työpaikkakiusaamista Euroopassa. Meidän lintukodossamme kytee siis aikamoinen aikapommi monilla työpaikoilla. Kiusaamisesta tulee isot kustannukset. Kiusatuksi joutuneen kohdalla voi ilmetä mm. stressiä, ahdistuneisuutta, levottomuutta, univaikeuksia ja itsetuntovaikeuksia. Seurauksena on usein työmotivaation laskua, sairauslomia ja työkyvyttömyys, äärimmillään itsemurha.
Työpaikkakiusaamista voivat olla, henkilön mustamaalaaminen, ammatillisen osaamisen vähättely, työyhteisön ulkopuolelle jättäminen, uhkailu, fyysinen väkivalta, seksuaalinen häirintä ja esimiesaseman väärinkäyttö (https://www.tehy.fi/fi/tyoelamaopas/tyosuojelu/tyopaikkakiusaaminen).
Lundell tutki viranomaiskäsittelyyn asti edenneitä kiusaamistapauksia laajan aineiston avulla. Lähes kaikissa Lundellin tutkimissa tapauksissa kiusaaja oli ollut uhrin lähiesimies tai muu työnantajan edustaja.
Työpaikkakiusaamisen selvittämiseen on olemassa omat prosessinsa eri työpaikoissa. Useimmiten prosessi etenee seuraavasti: kiusattu ottaa asian puheeksi esihenkilönsä kanssa. Entä jos kiusaaja on esihenkilö? Silloin kiusaamista kokenut vie asian työsuojeluvaltuutetulle, esihenkilön esihenkilölle tai kaupungin työsuojelupäällikölle. Heidän tulee alkaa toimenpiteisiin, jotta kiusaaminen saadaan loppumaan.
”Lundellin aineistossa toistuvat kuvaukset organisaation johdon vähättelevästä suhtautumisesta työntekijöiden kokemaan epäasialliseen kohteluun. Uhrien yritykset saada kiusaaminen loppumaan olivat johtaneet tilanteen pahenemiseen. Kiusaaminen oli usein kestänyt vuosia, ennen kuin sen käsittely oli edennyt oikeusprosessiin. Viranomaisille asti edenneissä tapauksissa uhrin työsuhde oli usein jo päättynyt uhrin irtisanomiseen tai irtisanoutumiseen.” (https://www.tsr.fi/hankkeet-ja-tutkimustieto/oikeuden-mobilisaatio-tyopaikkakiusaamistapauksissa-vaitoskirjatyo/)
Työnantajalla on aktiivinen velvollisuus tarkkailla työyhteisön tilaa. Heti kun havaitaan merkkejä epäasiallisesta kohtelusta tai työntekijä ottaa esille työsuojeluongelman, työnantajalle syntyy velvollisuus ryhtyä toimenpiteisiin, sanoo työsuojeluvastuualueen päällikkö lakimies Anna Pärtty Ylen haastattelussa. (https://yle.fi/uutiset/3-10653097)
Pieksämäen teknisessä toimessa ilmenneet häirintäongelmat on otettava äärimmäisen vakavasti. Nyt on kaupunkimme työturvallisuudesta vastaavilla näytön paikka. Mikäli kaupunki ei nyt pysty kitkemään teknisessä toimessa ja muussa organisaatiossa esiintyvää epäasiallista käyttäytymistä pois, valtuusto on enemmistöpäätöksellä hyväksynyt epäasiallisen kohtelun jatkumisen ja joutuu tämän päätöksensä kanssa vastuuseen useiden kaupungin työntekijöiden työturvallisuuden vaarantamisesta.
Haluan itse valtuutettuna tietää ja seurata niitä toimenpiteitä ja niiden vaikutuksia, joita Pieksämäen kaupungin työsuojelu tulee tekemään asian hyväksi.
Anne-Mari Nyrhinen
Valtuutettu (kesk.)
Erityisopettaja
Työnohjaajaopiskelija