Onko länsi loppupeleissä heikko vai vahva – aika sen näyttää

Kun Vladimir Putin valmisteli hyökkäystä Ukrainaan, hän kuvitteli lännen heikoksi ja hajanaiseksi. Tätä vaikutelmaa täydensivät läntisen maailman johtajat, jotka kävivät vuoron perään anelemassa Putinilta, ettei tämä hyökkäisi.

– Putin kuvitteli, että läntisten maiden johtajat menevät nurin kuin dominopalikat. Mutta sitten kun Venäjä hyökkäsi, länsi löysi linjansa nopeasti, sanoo pääesikunnan entinen tiedustelupäällikkö Pekka Toveri Puheenaihe-podcastissa.

Samanlainen ihmetyksen aihe Putinille lienee ollut Suomen Nato-linjan täyskäännös.

Asiaa jahkailtiin kaksikymmentä vuotta ja kannatus pyöri 20–25 prosentin vaiheilla. Mutta sitten kun Venäjä hyökkäsi, nousi Nato-kannatus 60 prosenttiin miltei yhdessä yössä. Ja kun kansa kerran halusi jotain, oli poliitikkojenkin ryhdyttävä hommiin.

– Putinille taisi olla yllätys, että on sellaisiakin maita, joissa kansan mielipiteellä on merkitystä, Toveri toteaa.

Nyt sodan pitkittyessä sitten nähdään, onko länsi oikeasti heikko ja hajanainen. Lännen vahvuudet ovat yhteiset arvot ja demokratia. Heikkoudet ovat lyhytjänteisyys sekä – demokratia.

Tahtoa koota rivit ja puolustaa Ukrainaa Venäjän laittomalta hyökkäykseltä löytyi nopeasti. Mutta kuinka käy, kun sota jatkuu, taloudelliset vaikutukset alkavat tuntua omassakin maassa ja vaalit lähestyvät?

– Sitten alkaa tulla soraääniä, että eivätkö ukrainalaiset voisi antaa periksi, eihän heillä menisi kuin kymmenen prosenttia maapinta-alasta.

Putinilla nimittäin on aikaa odottaa. Oman maan kansalaisten elintason lasku ei haittaa, se on ollut vallitseva trendi vuodesta 2013 lähtien. Ja venäläiset on aivopesty ja peloteltu siihen kuntoon, että kansa ei lähde kaduille kovin herkästi.

– Hän voi odottaa niin kauan, että lännen rintama pettää ja tuki Ukrainalle huononee. Silloin Ukrainan on pakko suostua johonkin, vähintään huonoon tulitaukoon.

Toveri veikkaa, että kesän aikana Ukraina vahvistuu suhteessa Venäjään, koska se saa lännestä materiaaliapua eikä Venäjä toisaalta ole halukas liikekannallepanoon.

Ukraina voi ehkä valloittaa takaisin alueita, mutta ei kykene heittämään Venäjää ulos – hyökkääminen vaatii aina moninkertaisesti resursseja.

Seurauksena on jumi, joka kuluttaa Ukrainaa paljon pahemmin. Ukrainan bruttokansantuote laskee tällä hetkellä 45 prosentin vuosivauhtia ja Venäjän 15 prosentin vuosivauhtia, sillä Venäjä saa öljyrahoja jatkuvasti. Kun aselepo tulee, Venäjä käyttää sen armeijansa varustelemiseen ja uusi hyökkäys tulee aikanaan vuorenvarmasti.

Paras vaihtoehto Toverin mukaan olisi se, että länsi kokoaisi linjansa vielä paremmin ja lopettaisi venäläisen öljyn ja kaasun ostamisen, vaikka se sattuisikin omaan nilkkaan.

– Sitten olisi ilmoitettava Kiinalle, että teiltäkin loppuu nyt se venäläisen energian osto. Sillä tavalla Venäjän voisi heittää pois Ukrainasta ja päästä edes hyökkäystä edeltävään tilanteeseen.

Alussa Yhdysvallat julisti, että Venäjä pitää kuluttaa niin, ettei pysty uhkaamaan naapureita. Nyt on kuitenkin alettu epäröidä ja sanottu Ukrainalle, ettei se saa iskeä Venäjän puolelle.

– Se on Putinille kuin syömään käskisi. Ilmeisesti Yhdysvallat pelkää, että jos rotan ajaa nurkkaan, se hyökkää, eli Venäjä voisi tehdä jotain irrationaalista.

Lue lisää aiheesta

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut