Kolumni Kolminkertainen eläköön-huuto pyöreitä juhlivalle kotikaupungillemme!

Pieksämäki täyttää tänä vuonna pyöreitä. Onnea siis meille kaikille! 60 vuotta saattaa vaikuttaa pieneltä rykäykseltä tässä maailmankaikkeudessa, mutta voi sitä pitää myös kunnioitettavana ikänä rakkaalle kotikaupungillemme.

Kuudessakymmenessä vuodessa täällä on ehtinyt tapahtua vaikka sun mitä. On laskeuduttu Tienristiltä aika tavalla alaspäin, suurmiehiä ja naisia on tullut ja mennyt, ja kaupunkikuva ihmisineen on kehittynyt siksi, millainen se nykypäivänä on.

Esikoistyttäreni kysyi minulta alle kouluikäisenä: onko Pieksämäki koskaan valmis? Tuolloin en osannut vastata sen kummempaa, kuin että luultavasti ei, kuten ei ole tämä maailmakaan.

Tänään ilmestyi kaupungin 60-vuotisjuhlalehti, joka osaltaan muistuttaa asioista, joita meillä on ollut, on tällä hetkellä ja tulee olemaan tulevaisuudessa. Katsaus historiaan on ollut valtavan mielenkiintoista, tästä suuri kiitos paikkakunnan historian läpikotaisin tuntevalle Asko Hankilanojalle jonka keräämä materiaali on auttanut historiaan liittyvien juttujen teossa. Me, jotka olemme Askon luentoja vuosien varrella kuunnelleet tiedämme, että syksylle suunniteltu kaupungin historiaan pureutuva luento tulee olemaan jälleen jotain, joka kannattaa nähdä ja kuulla.

Pieksämäellä on ollut mielenkiintoinen historia etenkin niinä vuosina, kun on menty kauppalasta kohti kaupunkia. Kaikki ei aina ole sujunut kaikkein sujuvimmalla tavalla, mutta milloin näin olisikaan missään päin Suomea. Historian varrella on muun muassa taisteltu kaupungin nimestä. Olisi ollut mielenkiintoista nähdä, kuinka ihmiset ovat kieltäytyneet käyttämästä nimeä Pieksämä ja itsepintaisesti kutsuneet rakasta asuinpaikkaansa nimellä Pieksämäki pitkään, ennen kuin siitä tuli virallinen nimi.

Tai kun juurikin vuonna 1962 kauhisteltiin Pieksämäen Lehden yleisönosastoa myöten sitä, että kaupunkiin suunniteltiin missikilpailuja. Millainen kuhina onkaan käynyt tietyissä piireissä tämän valtavan rappion edessä.

Teattereilla on oma pitkä ja vaiheikas historiansa Pieksämäellä. Kuten teatteriaktiivi Annikki Sahakin toteaa, eivät kaikki harrastajatkaan tiedä, miten monipuolinen ja vireä teatterikenttä Pieksämäellä on aina ollut.

Harrastajateatterikonkari Matti Selonen on teatterin tekemisen vetovoimasta todennut oivaltavasti, että se on semmoinen palo, tai valon säde, jonka pimeydessä on löytänyt ja on lähtenyt kulkemaan valoa kohti. Matilla on lausunnossaan vinha perä.

Pieksämäelläkin teatterintekijät ovat aika ajoin kokeneet ainakin omasta mielestään vastustusta ja arvostuksenkin puutetta. Miksi ryhmiä on niin paljon ja miksi ei riittäisi vain yksi ryhmä, johon kaikki halukkaat voisivat tulla mukaan, kysytään usein.

Yleisesti ottaen voi kai todeta, että Pieksämäki on kulkenut historian aikana pitkän, paikoin vaikean, mutta varsin onnistuneen matkan. Meillä on edelleen yrityksiä, joiden juuret ulottuvat kymmenien vuosien päähän, suuria työllistäjiä, jotka tarjoavat miehille ja naisille mahdollisuuden työntekoon ja suuri pk-yrittäjien verkosto, joka aktiivisuudellaan ja työllään puhaltaa elintärkeää voimaa Pieksämäen purjeisiin.

Kipukohtia kaupungissa toki on, aivan kuten kaikkialla muuallakin. Joskus voisi kuitenkin olla parempi edes hetkellisesti keskittyä kaikkeen siihen positiiviseen ja kauniiseen, mitä tästä hienosta, pyöreitä juhlivasta kaupungista löytyy.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut