Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Essotessa on tutkittu koronatestiin hakeutumista rokotetausta huomioiden

Essotessa on tehty kattava tutkimus koronapandemian aikaisesta koronatesteihin hakeutumisesta rokotetausta huomioiden. Tutkimus julkaistiin kansainvälisessä Influenza Resp Viruses -julkaisussa huhtikuun lopulla. Tutkimuksessa pyrittiin selvittämään, hakeutuivatko ihmiset Essoten alueella koronanäytteenottoon eri tavoin rokotetaustastaan riippuen.

– Huomioimme yli 108 000 Essoten näytteenotossa tehtyä koronatestiä, joissa testattavan kotikunta oli Essoten alueella. Nämä testit koskettivat reilua 63 000 täysi-ikäistä ihmistä erilaisin rokotustaustoin, Mikkelin keskussairaalan erikoistuva lääkäri Ilari Kuitunen kertoo.

Testit ryhmiteltiin sen mukaan, mikä oli testeissä käyneiden rokotetausta viime tammikuun lopussa. Näin syntyi yksi, kaksi, kolme tai ei yhtään koronarokoteannosta saaneiden ryhmät. Tutkimusta vetäneen Kuitusen mukaan tuloksissa ei ollut suuria yllätyksiä, mutta yksi ilahduttava seikka tutkimuksesta paljastui.

– Vähiten ihmiset hakeutuivat testeihin siinä vaiheessa, kun heillä oli kolme rokotusannosta, mikä ei sinällään yllätä, sillä tehokas rokotesuoja vähentää oireita. Ja toisaalta ihmiset ovat näyttäneet luottavan rokotuksen suojaan, koska testikynnys on ollut korkeammalla, Kuitunen analysoi.

Tutkimuksen mukaan Essoten alueella on hyvin vähän sellaisia, jotka tammikuun loppuun mennessä eivät olleet käyneet kertaakaan Essoten koronatestissä eivätkä olleet ottaneet ensimmäistäkään koronarokoteannosta.

Tutkimus antaa profiilia ihmisten käyttäytymisestä uuden ja tuntemattoman terveysuhan kohdatessa.

– Heitä oli täysi-ikäisissä hieman yli 600, eli vain alle yksi prosentti Essoten alueen aikuisväestöstä. Tämä oli hyvä löydös, jonka oletimme olevan korkeampi, lääketieteen tohtori Kuitunen arvioi.

Tutkimus antaa profiilia ihmisten käyttäytymisestä uuden ja tuntemattoman terveysuhan kohdatessa. Tietoa pystytään hyödyntämään tulevaisuudessa koronaepidemian mahdollisesti muuttuessa tai uusiin epidemioihin reagoidessa.

– Minusta on hienoa, että olemme pandemian keskellä pystyneet tutkimaan meillekin uusia asioita luotettavasti ja tieteellisesti. Olemme julkaisseet kokoomme nähden paljon tieteellisiä artikkeleita. Tämä on tärkeää epidemian kaltaisen tilanteen päätöksenteossa, terveyspalvelujen johtaja Santeri Seppälä kertoo.