Kolumni Ahvenanmaan demilitarisointi ei aja rauhan vaan sodan asiaa

Suomi jättää mitä suurimmalla todennäköisyydellä Nato-jäsenhakemuksen sisään lähiviikkoina ja se on aiheuttanut keskustelua Ahvenanmaan tilanteesta.

Ahvenanmaa on demilitarisoitu, eli Suomen puolustusvoimilla ei ole oikeutta viedä sinne aseita tai sotilaita eikä perustaa Ahvenanmaan alueelle tukikohtaa. Tästä huolimatta ahvenanmaalaiset odottavat, että Suomi puolustaa kyseistä aluetta, mikäli joku päättää sinne hyökätä.

Eduskunnan puhemies Matti Vanhanen nosti Ahvenanmaa-kysymyksen äskettäin pöydälle. Siihen onkin syytä, sillä Ahvenanmaan tilanne ei ole ongelmaton. Ahvenanmaan maaneuvos Veronica Thörnroos antoi kuitenkin ymmärtää, että saarirypäs aikoo nauttia vastaisuudessakin pelkät rusinat pullasta.

Valtiotieteen tohtori Jukka Tarkka kirjoittaa kirjassaan Venäjän vieressä - Suomen turvallisuuspoliittinen ilmasto 1990–2012, että ahvenanmaalaiset näyttävät pitävän velvollisuutenaan levittää koko ihmiskunnalle suunnattua rauhan, rakkauden ja pelastuksen viestiä, jota heidän kotisaariensa aseettomuus ilmentää.

– Heidän uskonsa mukaan paperille kirjoitettu sana demilitarisointi on taikasana, joka muuttaa nämä saaret valkoisiksi läikiksi sotilaiden kartalla.

Hän jatkaa kuitenkin, että demilitarisointi on tosiasiassa perinteisen sotilaspolitiikan röyhkeä kulissi, joka hämää vain kaikkein hyväuskoisimpia. Ahvenanmaa on Itämeren lukko ja tällaisen kriittisen alueen demilitarisoinnin ideana ei ole vaikeuttaa vaan helpottaa alueen sotilaallista käyttöä. Heikon valtion hallussa olevan alueen aseettomuus on etu sellaisille lähialueen valtioille, jotka ovat sotilaallisesti vahvoja ja joille tämä alue on turvallisuuspoliittisesti tärkeä.

– Tällä tavalla vahva valtio saa varmistuksen siitä, että kriisitilanteessa nopein pystyy vähin ponnistuksin saamaan haltuunsa puolustuskyvyttömän avainalueen.

Tarkka tähdentää, että demilitarisointi ei vähennä vaan lisää aseellisen hyökkäyksen mahdollisuutta. Se varmistaa tällaisen alueen joutumisen sodan piiriin heti, kun mikä tahansa lähialueella operoiva valtio arvioi sen itselleen edulliseksi.

Ahvenanmaa demilitarisoitiin ensimmäisen kerran vuonna 1856 ja sen jälkeen saaret on linnoitettu ainakin kaksi kertaa ja varustukset räjäytetty taas hajalle.

Runsaan sadan vuoden aikana viisi ulkopuolista valtiota on operoinut siellä sotilaallisesti. Ahvenanmaan demilitarisointihistorian aikana siellä on liehunut useamman valtion sotalippu kuin Karjalan kannaksella. Aina kun Pohjois-Euroopassa alkaa tapahtua jotakin sotilaallista, Ahvenanmaan kartat levitetään esikuntien pöydille.

– Operaatioita suunnittelevat upseerit lähettävät silloin kiitolliset ajatuksensa niiden yksinkertaisten sielujen puoleen, jotka ovat helpottaneet heidän työtään jättämällä Itämeren takaoven raolleen, Tarkka sivaltaa.

Jos ja kun Suomi lähiaikoina liittyy Natoon, olisi siinä oiva tilaisuus päästä eroon tästä historiallisesta jäänteestä. Tätä mieltä oli Ulkopoliittisen instituutin johtava tutkija Charly Salonius-Pasternak Iltalehden haastattelussa 23.4.2022.

– Ahvenanmaalla ei tulisi olla mitään erityisasemaa Suomen mahdollisen Nato-jäsenyyden myötä. Tämän hetkisestä Ahvenanmaan tilanteesta hyötyy eniten Venäjä.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut