Alkuviikosta julkaistun someaktiivien Hanna Moilasen ja Heikki Skytän tekemän someryhmäkyselyn tulos oli mielenkiintoista luettavaa. Kyselyn laatijat itse kertovat olevansa yllättyneitä siitä, että yli 76 prosenttia kyselyyn vastaajista kaipaa kuntapäättäjien osallistumista somekeskusteluihin enemmän. Tämä toive on kuitenkin asia, joka on tasaisin väliajoin esillä eri someryhmissä. Useammin kuin kerran olen törmännyt siihen, että kuntapäättäjiä huudellaan kommentoimaan jotain tiettyä asiaa, olipa se sitten lisätietojen saamiseksi tai mielipiteen kysymiseksi.
Pieksämäen kuntapäättäjistä aika moni näkyy jollain tavalla somessa. Isolla osalla on ainakin Facebook-profiili, joillakin myös Instagram tili. Mahdollisuus kommentointiin ja osallistumiseen siis on olemassa, mikäli on käynyt liittymässä pieksämäkeläisiin someryhmiin. Hämärän peittoon kuitenkin jää, miksi osallistuminen keskusteluihin on harvassa.
Toki aktiivisiakin keskustelijoita löytyy. Oma huomioni kuitenkin on, että usein keskusteluihin osallistuvat kuntapäättäjät saavat osakseen ainakin jonkin verran irvailua ja haastamista, harvemmin kehuja ja positiivista palautetta.
Varsin törkeää panettelua tai solvaamista en ole itse huomannut, mutta onhan sellaistakin voinut olla.
Ehkä niitä kuntapäättäjiä, jotka eivät paljoakaan julkisissa someryhmissä keskusteluihin osallistu pelottaa epäasiallinen kohtelu. On vaikeaa tietää syitä, ja olisikin mielenkiintoista kuulla, mikseivät he koe tarpeelliseksi osallistua somekeskusteluihin.
Sekin on muistettava, että someryhmissä keskustelu vaatii jonkin verran taitoa. Ainakin silloin, jos tarkoituksena on toden teolla keskustella eikä vain öyhöttää. Kirjoitetusta tekstistä ei aina pysty havaitsemaan äänensävyjä tai äänenpainoja, joten pahimmassa tapauksessa asia saattaa muuttua paljonkin ennen kuin se tavoittaa lukijan. Erilaisia hymiöitä käyttämällä voi nykypäivänä pehmentää tai kärjistää omaa sanomaansa, mutta hymiöissäkin piilee se vaara, että eri ihmiset tulkitsevat niitä eri tavoin.
Ehkä niitä kuntapäättäjiä, jotka eivät paljoakaan julkisissa someryhmissä keskusteluihin osallistu pelottaa epäasiallinen kohtelu.
Someryhmäkyselyn tuloksista käy myös ilmi, että vastaajat kokevat sosiaalisen median olevan heidän yleisin väylänsä kuntapoliittiselle keskustelulle. Tätä mieltä oli lähes 60 prosenttia vastaajista.
Tuo luku on suuri.
Tämä kertoo siitä, että ainakin Pieksämäellä someryhmissä käydään mielellään keskustelua kuntapoliittisista asioista.
Muutama vastaaja oli kuitenkin ehdottomasti sitä mieltä, että kaupungin yhteisiä asioita koskevat keskustelut olisi syytä käydä suoraan kuntapäättäjien ja viranhaltijoiden kanssa eikä sosiaalisessa mediassa.
Someaktiivisuudella vaikuttamista pitivät mahdollisena pääosin ne vastaajat, jotka myös aktiivisimmin osallistuivat keskusteluihin. Negatiivisimmin vaikutusmahdollisuuksiinsa suhtautuivat vastaajat, jotka kertoivat pääasiassa vain lukevansa keskusteluja osallistumatta niihin itse.
Reilu neljännes kokee voivansa vaikuttaa asioihin someaktiivisuuden avulla. Tämä kielii siitä, että somessa käydyillä keskusteluilla on merkitystä keskustelukulttuurissa.
Monelle vaikkapa pusikoiden raivausta koskeva kysymys on helpompi kysyä somessa kuin etsiä taho, jolle kysymyksen voisi yksityisesti esittää.