Mielipide: | Äänestetään lapsiystävällisten hyvinvointialueiden puolesta

Aluevaalit ja hyvinvointialueiden perustaminen osuvat ajankohtaan, jolloin lapset, nuoret ja perheet ovat eläneet koronan takia erityisen kuormittavia aikoja jo pitkään. Toimivia sosiaali- ja terveyspalveluja tarvitaan kiireellisesti tasaamaan kasvaneita hyvinvointieroja ja kasaantunutta palveluvajetta.

Tarve esimerkiksi mielenterveyspalveluille on akuutti. Vanhempia on jäänyt työttömäksi ja perheiden toimeentulo on joutunut näistä syistä vaakalaudalle. Jaksaminen voi olla äärirajoilla esimerkiksi opiskelijoilla, yksinhuoltajilla, sairastavissa ja erityistarpeisten lasten perheissä, jotka ovat jääneet vaille tukea. Monet lapsista, nuorista ja lapsiperheistä ovat väsyneitä, neuvottomia ja näköalattomia.

Tarvitsemme siksi nyt Etelä-Savon hyvinvointialueelle lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnista ja oikeuksista huolehtivia päättäjiä varmistaaksemme, että parlamentaarisesti hyväksyttyä lapsistrategiaa toteutetaan. Se linjaa, kuinka lasten oikeuksia tulee hyvinvointialueilla noudattaa.

Hyväksyessään sote-uudistuksen eduskunta on myös edellyttänyt, että lapsibudjetointi ja lapsivaikutusten arviointi otetaan käyttöön hyvinvointialueiden talousarvioissa heti toiminnan käynnistyttyä. Lapsille tulee lain mukaan turvata heille kuuluvat ja riittävät voimavarat yhteisestä budjetista.

Suomessa on kehitetty perhekeskusmallia, joka tarjoaa lapsille ja perheille suunnattuja hyvinvointia ja terveyttä edistäviä varhaisen tuen ja hoidon palveluja. Perhekeskuksissa kootaan sosiaali- ja terveyspalvelut, kunnan sivistyspalvelut sekä järjestöjen ja seurakuntien toiminnot yhteen. Perhekeskusten tulee sijaita jatkossa Etelä-Savon hyvinvointialueella jokaisessa kunnassa.

Sosiaalihuolto tuntuu jäävän vaalikeskusteluissa usein terveydenhuollon haasteiden varjoon. Hyvinvointialueen aluevaltuustojen tehtävänä on yhdistää sosiaalipalvelut johdonmukaisesti terveyspalvelujen kanssa toimivaksi palvelukokonaisuudeksi. Lastensuojelun sekä opiskelija- ja oppilashuoltoon resursseihin ja laatuun on panostettava.

Väkivaltaa kokeneille tai sitä perheessä tai yhteisössä todistaville lapsille ja nuorille tulee olla apua ja tukea saatavilla, myös digitaalisesti. Lasten ja nuorten tulee saada tietoa hyvinvointialueen palveluista ja päästä vaikuttamaan niiden arviointiin ja kehittämiseen.

Lapset tulee vielä paremmin huomioida kriisitilanteissa sekä yhteiskunnallisissa häiriö- ja poikkeusoloissa. Etelä-Savon hyvinvointialueen tehtävänä on heti toiminnan alusta alkaen varmistaa, ettei lapsia unohdeta pelastustoimen ja hyvinvointialueiden kriisivalmiuden kehittämistyössä.

Sote-järjestämislain mukaisesti sekä hyvinvointialueiden että kuntien on tehtävä yhteistyötä järjestöjen kanssa sekä tuettava järjestöjen toimintaedellytyksiä ja vaikutusmahdollisuuksia hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Tämä tulee myös selkeästi kirjata hyvinvointialuestrategiaan.

Kaikkinensa koronakriisin vaikuttavaan jälkihoitoon on nyt satsattava, ja tämä edellyttää koko palvelujärjestelmän keskinäisen yhteistyön ja moniammatillisuuden vahvistamista. Järjestöjen tarjoamat palvelut ja vapaaehtoistoiminta on huomioitava tässä yhteistyössä.