Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Kolumni: Suomen lainsäädäntö laahaa jäljessä

Maailmalla on seurattu herkeämättä yhtä historian kohahduttavimmista oikeudenkäynneistä, jossa syytetyn penkillä istuu seurapiirikasvo Ghislaine Maxwell. Itsemurhan tehneen Jeffrey Epsteinin naisystäväksi ja rikoskumppaniksi kuvailtu Maxwell on ollut syytettynä muun muassa alaikäisten ihmiskaupasta, hyväksikäytöstä ja ihmiskaupasta. Yhdessä Epsteinin kanssa hänen väitetään hyväksikäyttäneen useita nuoria tyttöjä vuosien 1994–2004 aikana.

Viime vuoden lopulla Maxwell todettiin syylliseksi kaikkiaan viiteen häntä vastaan nostetuista kuudesta syytteestä. Monelle asiaan liittyvälle tämä on ollut valtava helpotus. Seuraavaksi odotetaan, millaisen tuomion 60-vuotias nainen rikoksistaan saa.

Pöydällä on jopa 65 vuoden tuomio.

Sivujuonteena, mutta ei vähäisenä sellaisena, tapaukseen liittyy myös englantilainen prinssi Andrew, jonka nimi nousi julkisuuteen erään hyväksikäytetyn naisen tuotua asian esille. Virginia Giuffre on julkaissut tarinansa lisäksi valokuvan, jossa hän poseeraa prinssin kanssa. Giuffre on kertonut joutuneensa pakotettuna harrastamaan seksiä prinssi Andrewn kanssa.

Prinssi itse on tämän kieltänyt julkisuudessa muun muassa antamalla televisio haastattelun aiheesta. Tuota kyseistä haastattelua kuvailtiin noloksi ja epätoivoiseksi heti lähetyksen jälkeen.

Epstein tappoi itsensä sellissään elokuussa vuonna 2019. On arveltu, että hän tappoi itsensä tajuttuaan, että alaikäisiin tyttöihin kohdistuneet seksuaalirikokset olivat vihdoin tulleet päivänvaloon ja hän olisi joutumassa tilille teoistaan. Vastapuolella ovat ne, jotka väittävät Epsteinin tulleen tapetuksi, sillä hän olisi voinut paljastaa lukuisia julkisuuden henkilöitä, jotka niin ikään olivat sekaantuneet alaikäisiin tyttöihin.

On vaikeaa ajatella, että Suomessa tällaista oikeudenkäyntiä ei edes käytäisi.

Moni uhreista on ymmärrettävästi iloinen siitä, että vihdoin ainakin yksi syyllinen saadaan tilille teoistaan. Oikeudenkäynnin taakka on kuitenkin ollut monelle musertava, kun asioita on pitänyt käydä läpi näin monta vuotta myöhemmin. Traumaattisiin kokemuksiin palaaminen on murtanut monet uhreista uudestaan.

On vaikeaa ajatella, että Suomessa tällaista oikeudenkäyntiä ei edes käytäisi. Tämä johtuu siitä, että voimassa olevan lainsäädännön mukaan useimmat lapseen kohdistuneet seksuaalirikokset vanhenevat uhrin täyttäessä 28 vuotta tai 20 vuotta rikoksen tekohetkestä. Vanheneminen riippuu siitä, kumpi näistä on myöhempi ajankohta.

Lapsen houkutteleminen seksuaalisiin tarkoituksiin vanhenee puolestaan jo uhrin täyttäessä 23 vuotta, ja seksuaalipalvelujen ostaminen nuorelta vanhenee rikosten yleisten vanhenemissäädösten mukaisesti viidessä vuodessa.

Joten Suomessa Maxwellin ja Epsteinin kaltaiset rikolliset pääsisivät kuin koirat veräjästä, mikäli vastaavanlainen tapaus tulisi täällä ilmi.

Lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten vanhenemisaika on Suomessa poikkeuksellisen lyhyt verrattuna muihin länsimaihin.

Syyskuussa laitettiin Suomessa alulle kansalaisaloite, joka vaatii lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten muuntamista vanhentumattomiksi. Vaaditun 50 000 allekirjoituksen raja kuitenkin häämöttää vielä kaukana: alkuviikkoon mennessä allekirjoituksia oli kasassa vajaa 13 000. On suorastaan häpeällistä, että tässä asiassa Suomen laki ei ole heikompien puolella.