Kun tunteet tulevat mukaan, kriittisyys vähenee

Jari Asikainen

Jari Asikainen

Kolumni

Maailma muuttuu ja tämä muutos tuntuu etenevän alati kiihtyvällä vauhdilla. Ja niin kuin useimmissa tapahtumissa, tässäkin prosessissa on sekä voittajia sekä häviäjiä. On selvää, että jälkimmäiseen ryhmään kuuluvia ketuttaa. Mielessä käy kysymys, että eikö näihin asioihin muka voi mitenkään vaikuttaa? Maailma oli ennen tutumpi ja sitä oli helpompi ymmärtää, eikö tähän samaan tilaan voisi palata? Joidenkin asioiden kohdalla varmasti voi ja kannattaakin, sillä eiväthän kaikki päätökset ja uudistukset ole automaattisesti hyviä. Mutta samalla kannattaa miettiä asioiden seurauksia ja yhteisvaikutuksia. Ja tiedostaa se, että moni vanha konsti ei olekaan enää parempi kuin pussillinen uusia. Ettei käy kuin pakkasella housuun kustessa: ensin lämmittää ja tuntuu hyvältä, mutta kohta paleltaa sitäkin enemmän.

Tällainen olo on monella britillä nyt kun brexitin vaikutukset alkavat konkretisoitua. Ainakin taloudellisessa mielessä tulee lunta tupaan monesta reiästä: Britannia on viittä vaille kauppasodassa EU:n kanssa ja kauppaneuvottelut seisovat Yhdysvaltojen kanssa. Polttoaine loppui syyskuussa lähes kokonaan suurimpien kaupunkien bensa-asemilta ja armeija joutui toimittamaan sitä lisää. Ylen Britannian toimittaja Pasi Myöhänen kirjoittaa 19.11. julkaistussa Eurooppa-kirjeessään, että 50 prosenttia briteistä on nyt jälkikäteen sitä mieltä, että EU-ero oli virhe. Vain 37 prosenttia on sitä mieltä, että päätös oli oikea. Ja onhan sitä harmia muutenkin monenlaista. Kun EU:n maksukatto poistui Britannian yltä, Visa viisinkertaisti ulkomaanostosten palvelumaksut. Verkkokauppa Amazon aikoo tammikuusta lähtien estää brittiläisten Visa-luottokorttien käytön. Australian kanssa tehty vapaakauppasopimus ei paljoa pelasta, siitä ennustetaan koituvan kansantaloudelle vain 0,01 prosentin kasvu. On kalastuskiistaa Ranskan kanssa ja jos Ranska ryhtyy toimiin, iskevät ne Britannian kauppaan vakavasti.

Britannian taloudenpitoa tarkkaileva OBR-virasto on arvioinut brexitin hinnaksi neljän prosentin laskua kansantuotteessa. Luku on tuplasti se, minkä koronapandemia on aiheuttanut. Toisaalta EU:sta tulevien maahanmuuttajien määrä vähenee. Toivotaan että siitä riittää lohdutusta edellä mainittujen asioiden tuomaan ankeuteen.

Turhautuminen ja menneiden aikojen kaipuu, siinä isoimmat syyt brexitin takana. Sama oli kaiku askelten silloin kun jenkit nostivat presidentin paikalle Donald Trumpin, vanhemman ja epämiellyttävämmän version Britannian pääministeri Boris Johnsonista. Syihin voi lisätä vielä yhden, nimittäin tietämättömyyden. Kun suuret tunteet astuvat kuvioihin, kriittisyys vähenee ja karismaattisille agitaattoreille avautuu uutta peltoa kynnettäväksi. Äänestyksen alla brexitin kannattajat syöttivät kansalle valheellista väitettä, jonka mukaan EU:n kustannukset Britannialle ovat 350 miljoonaa puntaa viikossa. Valheellista siksi, ettei summassa oltu huomioitu EU:n Britannialle maksamia tukia saati maan jäsenmaksualennusta. Tämä meni läpi, koska britit pitävät nykypoliitikkoja EU:n hulluimpiakin määräyksiä tottelevina vetelyksinä. Tulevaisuus näyttää, miten Britannian käy. Sekä koko Euroopan, sillä kuohunta on kovaa suunnalla jos toisellakin.

Kommentoi