Kolumni: Keittiötaidoilla voi vaikuttaa ruokahävikkiin

Tara McLees

Tara McLees

Tällä viikolla vietetään valtakunnallista Hävikkiviikkoa. Kampanjaa on järjestetty vuodesta 2013 lähtien, ja sen tarkoituksena on nostaa ruoan arvostusta ja kertoa ruokahävikin vähentämisen tärkeydestä.

Jokainen meistä voi omassa arjessaan osaltaan vaikuttaa ruokahävikin vähentämiseen. Pienet, jokapäiväiset teot ovat merkittäviä, vaikkei sitä itse aina edes tajuaisi.

Ruokahävikistä ja tämän viikon kampanjasta saa paljon lisätietoa internetistä. Jos aihe ei ole entuudestaan tuttu, kannattaa käyttää hieman aikaa asian selvittämiseen.

Esimerkiksi kampanjan sivustolla kerrotut luvut ovat kylmääviä. Sivustolla kerrotaan esimerkiksi, että Suomessa kotitaloudet heittävät vuosittain roskiin yli 100 miljoonaa kiloa ruokaa. Henkilöä kohden heitämme ruokaa pois keskimäärin 20–25 kiloa vuodessa, noin sadan euron arvosta.

Sadan euron summa kuulostaa valtavalta etenkin jos ajatellaan, että se on täysin hukkaan heitettyä.

Ja tiesittekö, että kolmannes maailman viljelyskelpoisesta maasta käytetään sellaisen ruuan tuotantoon, joka lopulta jää käyttämättä.

Tutkimusten mukaan ruokakunnan koko vaikuttaa ruokahävikin muodostumiseen.

Surullinen tieto tämäkin.

Tutkimusten mukaan ruokakunnan koko vaikuttaa ruokahävikin muodostumiseen. Eniten ruokaa heittää pois yksin asuva nainen, mutta myös lapsiperheet tuottavat runsaasti hävikkiä.

Niissä kotitalouksissa, joissa ostetaan eniten ja näin ollen käytetään rahaa ruokaan eniten, syntyy myös ruokahävikkiä eniten.

Nelihenkinen perhe heittää ruokaa roskiin useamman sadan euron edestä vuosittain.

Hävikkiviikon yksi tärkeimmistä tarkoituksista onkin vaikuttaa kuluttajiin, jotta kaikenlaisten kotitalouksien ruokahävikkiä saataisiin pienemmäksi.

Ruokahävikki ei kuitenkaan tokikaan koske pelkästään kotitalouksia. Elintarvikeyritykset, kaupat, ruokapalveluyritykset ja järjestöt voivat omalta osaltaan osallistua ruokahävikin vähentämiseen.

Myös kouluissa olisi erityisen tärkeää keskustella ruokahävikin ilmastovaikutuksista ja miettiä, mitä jokainen voi ruokavälkällä tehdä hävikin pienentämiseksi.

Yksityishenkilöiden kohdalla ruokahävikin vähentämisen voi aloittaa pysähtymällä, ja miettimällä omia valintoja. Ratkaisu ruokahävikin vähentämiseen löytyy usein niistä pienistä, arkipäiväisistä teoista, joihin huomiota kiinnittämällä pääsee jo pitkälle.

Hyvä esimerkki helposta teosta on opetella hyödyntämään ylijäämäruokaa. Tai tehdä ruokaa vain niistä aineksista, joita kaapista jo löytyy.

Mistä ruokahävikki sitten useimmiten johtuu? Selkeitä syitä ovat suunnittelemattomuus, tilanteiden muuttuminen, viitseliäisyyden puute ja keittiötaitojen heikkous. Tähteitä ei aina osata hyödyntää ja parasta ennen -merkintää ei osata erottaa viimeinen käyttöpäivä -merkinnästä.

Kaupoissa ruokahävikkiä syntyy vuosittain 57 miljoonaa kiloa. Kaupan hävikki on suurinta tuoretuotteissa, kuten leivissä, hedelmissä ja vihanneksissa.

Kaupassa käydessä olisikin siis viisainta valita kypsiä hedelmiä ja vihanneksia puolikypsien sijaan. Myös punalaputettujen alennustuotteiden ostaminen kannattaa.

Kaupat myös useilla paikkakunnilla luovuttavat myymättä jääneitä tuotteita hyväntekeväisyyteen. Näin toimitaan myös Pieksämäellä, samoin ylijääneen kouluruoan kohdalla.

Kommentoi