Kolumni: Nukkumatti vaalii myös muistiterveyttä

Tara McLees

Tara McLees

Suurin osa kesälomista on nyt takanapäin, ja arkinen aherrus on alkanut. Kouluissa on käynnistynyt uusi lukuvuosi ja harrastusporukat kasailevat jälleen jäseniä.

Syksy on perinteisesti aikaa, jolloin katse kääntyy väistämättä omaan hyvinvointiin. Ehkä kesän aikana on tullut hölläiltyä, syöminen on ollut vähän sitä ja tätä eikä liikkuminenkaan ole kiinnostanut.

On siis ryhtiliikkeen aika. Jälleen kerran.

Lehdet ja televisio pursuavat syksyllä elämäntaparemonttiin keskittyviä artikkeleita ja sarjoja. Suomeen rantautunut Hurja painonpudotus tv-sarja seuraa ylipainoisten ihmisten elämää useiden kuukausien ajan.

Lehdissä puolestaan elämäntapamuutoksessa onnistuneet ihmiset esittelevät tuloksiaan ylpeänä.

Jokainen tietää sen perinteisen kaavan, että ruokavalio ja liikunta ovat painonpudotuksen pohjakaava.

Hyvät yöunet vaikuttavat suuresti ihmisen kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin aina aineenvaihdunnasta jaksamiseen asti.

Uni on kuitenkin asia, joka liian usein unohdetaan. Unen merkitys kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin on äärettömän tärkeää, tästä kertovat myös lukuisat tieteelliset tutkimukset.

Sen lisäksi, että univaje on uhka terveydelle, altistaa se uuden tutkimuksen mukaan myös muistisairaudelle. Yhdysvaltalaisen tutkimuksen mukaan erityisesti iäkkäiden ihmisten olisi syytä nukkua vähintään seitsemän tuntia yössä.

Univajeen tiedetään altistavan muistisairauksille, mutta myös liika nukkuminen nakertaa terveyttä. Yhdysvaltalaistutkijoiden uusien löydösten mukaan iäkkäiden olisi parasta nukkua 7–8 tuntia yössä.

Jama Neurology -lehdessä julkaistuun tutkimukseen osallistui 4417 keski-iältään 71-vuotiasta aikuista. Tutkimuksen aikana selvitettiin osallistujien yöunen pituutta ja muita elämäntapoja. Tiedot yhdistettiin myöhemmin osallistujien aivojen kuvantamisesta saatuihin testituloksiin.

Tulosten pohjalta tutkijat havaitsivat, että mitä vähemmän osallistuja nukkui, sitä enemmän hänen aivoissaan oli niin sanottua beeta-amyloidia, joka on eräänlainen proteiini. Amyloidiplakkia löytyy Alzheimer-potilaiden aivoista, ja sen kertyminen aivoihin on liitetty muistisairauksien syntyyn.

Tutkimuksessa selvisi, että alle kuuden tunnin yöunet olivat yhteydessä heikentyneeseen muistiin. Samalla havaittiin, että myös erityisen pitkät eli yli yhdeksän tunnin yöunet liittyivät huonompaan suoriutumiseen.

Unen tarve on kuitenkin yksilöllistä. Käypä hoito -suosituksen mukaan 18–64-vuotiaiden tulisi nukkua 7–9 tuntia. Hyvät yöunet vaikuttavat suuresti ihmisen kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin aina aineenvaihdunnasta jaksamiseen asti. Pitkään jatkunut univaje on valtavan suuri rasite ihmiskeholle, ja eittämättä ajan myötä univajeen vaikutuksiin on pakko herätä.

On myös väärä luulo, että univajeen voisi nukkua kerralla pois. Aivokemiallisesti tämä ei ole mahdollista. Jos esimerkiksi rankan työviikon tai kahden jälkeen yrittää viikonloppuna nukkua mahdollisimman paljon, saattaa olo olla entistä väsyneempi seuraavana maanantaina.

Nukkuminen ei kuitenkaan kaikilta onnistu, vaikka sitä kuinka yrittäisi. Siksi avun hakeminen uniongelmiin on nykypäivänä lisääntyminen, ja onneksi apua on saatavilla, kun sitä osaa ja jaksaa pyytää asiantuntevilta tahoilta.

Kommentoi