Mielipide: Toimivallasta ja kelpoisuudesta

Paula Tiihonen

Pieksämäen lehdessä 21.11.2020 Esa Annala kirjoitti johtavan ylilääkärin kelpoisuusehdoista ja niiden käsittelystä perusturvalautakunnassa. Ensimmäiseksi täytyy todeta, että Pieksämäen voimassa olevan hallintosäännön mukaan johtavan ylilääkärin viran täyttäminen kuuluu perusturvajohtajan toimivaltaan.

Edelleen hallintosääntö toteaa, että kelpoisuusehdosta päättää virkasuhteeseen ottava viranomainen, ellei kelpoisuudesta ole päätetty virkaa perustettaessa. Tässä tapauksessa siis perusturvajohtaja. Hakuilmoituksessa kelpoisuusehtona on laillistetun lääkärin tutkinto ja käytännössä osoitettu johtamistaito vastaavassa julkishallinnollisessa tehtävässä.

Lisäksi suoritettu erikoislääkärin tutkinto soveltuvalta alalta ja johtamiskoulutus katsotaan hakijan eduksi. Lautakunnan täyttäessä viran edellisen kerran vuonna 2013 silloisen toimivaltansa puitteissa, perusturvalautakunta oli määrittelyt ylilääkärin kelpoisuusehdoiksi yleislääketieteen erikoislääkäri tai muun tehtävään soveltuva erikoislääkärin pätevyys tai laillistettu lääkäri, jolla on laaja perehtyneisyys terveydenhuoltoon sekä riittävä johtamiskoulutus ja taito.

Eli toisin kuin Esa Annala kirjoituksessaan väittää, on myös aikaisemmin laillistetun lääkärin tutkinto ollut riittävä koulutus Pieksämäen johtavan ylilääkärin virkaan.

Kelpoisuusehtoja määriteltäessä keskeisessä asemassa on tehtävän sisältö ja sen tuomat vaatimukset sekä koulutukselle, kokemukselle ja muille ominaisuuksille.

Johtavan ylilääkärin pääasiallinen tehtävä on perusterveydenhuollon johtaminen ja valvonta. Tehtävä on hallinnollinen ja se ei sisällä kliinistä työtä. Lääketieteellisen osaamisen rinnalla tehtävässä korostuvat johtamistaidot, yhteistyökyky sekä kehittämismyönteisyys. Tehtävän kannalta yksi oleellinen muutos vuoden 2013 jälkeen on erikoissairaanhoidon oman tuotannon päättyminen.

Perusterveydenhuollon yksiköitä, joissa johtavalla lääkärillä ei ole erikoislääkärin tutkintoa on lähiympäristössämmekin, vaikkei Pihtiputaalla. Mitenkään tavattomasta asiasta tässä ei ole kyse.

Esa Annala aloittaa ansiokkaan kirjoituksensa huolella korruptiosta. Huoli on varmasti aiheellinen. Korruptiolta meitä suojaa mm. viranhaltijan riippumattomuuden periaate, jota koen myös lautakunnan pyrkineen horjuttamaan ottamalla kesken prosessin käsittelyyn asian, jota hoitaa viranhaltija, jonka toimivaltaan se kiistatta kuuluu.

Päätöksentekoon vaikuttamisen yleisimmät arveluttavat keinothan ovat lahjonta ja painostus. En osallistunut perusturvalautakunnan kokoukseen, koska siellä käsiteltiin asiaa, jossa lautakunnalla ei ole toimivaltaa ja näkökulmastani kokouksessa yritettiin vaikuttaa päätöksentekooni. Ennen kokousta toimitin lautakunnan jäsenille kirjallisen selvityksen siitä, mihin määritellyt kelpoisuusehdot perustuvat.

Viranhaltijana toivon, että voisimme poliittisten päätöksentekijöiden kanssa olla samalla puolella ja kävisimme asioista asiallista avointa keskustelua oikeissa paikoissa.

Tässäkään tapauksessa kukaan kokousvaatimukseen nimensä kirjoittaneista lautakunnan jäsenistä ei ollut minuun suoraan yhteydessä saadakseen asiasta tietoa.

perusturvajohtaja

Kommentoi