Sosiaali- ja vammaispalvelulain mukaiset kuljetukset

Risto Kuisma

Vuoden alussa, vammais/sosiaalipalvelulain mukaisten taksikuljetusten kyydinvälitys sekä maksuliikenne toiminnan otti hoitaakseen Sansia Oy.

Tämä on kolmas yritys matkojen yhdistämiskeskus (myk) konseptilla, josta ensimmäinen yritys oli vuonna 2006. Nimensä mukaisesti, keskuksen tavoitteena on yhdistää useita asiakkaita samaan kuljetukseen. Käytännössä 90 kuljetusta sadasta on sellaisia jossa on yksi matkustaja ja mahdollisesti avustaja mukana. Tämän korkeampaan yhdistelyyn eivät ole päässeet aikaisemmat keskukset, eikä näy pääsevän Sansiakaan, vaikka kyyti on tilattava vähintään 1,5 tuntia ennen matkaan lähtöä. Matkojen yhdistämisen vaikeuteen on kyllä perusteensa.

Aikaisempien sekä nykyisen myk-keskuksen suurin ongelma on, ettei toiminta ole millään lailla asiakaslähtöistä. Myk palvelukonsepti on täysin byrokraattilähtöinen. Byrokraattilähtöisyydestä kertoo se, että sote/vpl kuljetuksiin oikeutetuista asiakkaista noin 70 prosenttia ei käytä palvelua lainkaan. Kuljetuspalvelun tuottajana pidän jokseenkin ihmisarvoa loukkaavana, että liikkumiskyvyltään rajoittuneen ja usein ikääntyneen ihmisen pitäisi tietää vähintään 1,5 tuntia aikaisemmin missä aikataulussa pystyy asiansa toimittamaan. Ei ole harvinaista, että ihminen käy esimerkiksi neljässä eri paikassa toimittamassa asioita ja tarvitsee kuljetuksen jokaisen asian toimittamiseen.

Tästä tulee väistämättäkin vaikutelma, että Pieksämäen perusturva suhtautuu liikkumiskyvyltään heikompiin ihmisiin vähempiarvoisena. Jos tämä palvelukonsepti olisi niin nerokas, varmaan se laajennettaisiin myös kuntien työkykyisten toimihenkilöidenkin kyytien välitykseen. Vaikka Sansia suoriutuisi kympin arvosanalla tehtävistään, se ei tee toiminnasta asiakaslähtöistä.

Nykyisellä tavalla toteutetut sote/vpl kuljetukset ovat häpeäpilkku koko paikkakunnalle. Kyydin välitystoiminta on erittäin kallista ja vaativaa toimintaa. Jotta kyydinvälitys toiminta olisi kustannustehokasta tulisi kyydinvälityskeskuksen välittää kyytejä vähintään viidelle sadalle (500) autolle (huom. minimi).

Esimerkkinä Pro keskus joka välittää kelakyytejä viiteen maakuntaan, sen alaisuudessa on noin 1800 taksia. Tällä määrällä saadaan painettua yksikkökustannukset välitettyä kyytiä kohti järkevälle tasolle.

Suomen kokoisessa maassa kuuluisi olla korkeintaan 10 kyydinvälityskeskusta, jolla voitaisiin välittää kaikki valtakunnan taksitilaukset. Essoten alueella Sansia välittää kyytejä enimmillään 79 taksille ja Pohjois-Savon alueella hieman suuremmalle automäärälle, joten keskuksen toiminta ei voi olla kustannustehokasta millään mittarilla, kun ottaa huomioon, että se välittää ainoastaan sote/vpl kuljetuksia ja pystyy niistäkin yhdistämään vain yhden kymmenestä. Sillä rahalla, mikä hukataan tehottoman keskuksen pyörittämiseen, ajettaisi mittava määrä kuljetuksia.

Toimiva kuljetuspalvelu tuo kustannus säästöjä kunnalle monella eri tavalla. Pieksämäellä ei pystytä tekemään edes arviota, minkälaisia säästöjä toimiva sote/vpl mukainen kuljetuspalvelutoiminta voi saada aikaan, koska paikkakunnalla ei ole ollut pitkäjänteistä kunnolla toimivaa palvelua vuoden 2006 jälkeen. Ottamatta kantaa keskuksen toimintaan, palvelukonsepti yhdessä Sansian käyttämän kyydinvälitys sovelluksen kanssa, pikemminkin varmistaa ettei asiakas saa tilaamaansa kuljetusta.

Säästötoimet eivät anna oikeutusta väheksyä heikompia. Tieto, miten sosiaalipalvelulain ja vammaispalvelulain mukaiset kuljetukset voitaisiin järjestää sata kertaa ( 100 x ) paremmin kuin nykyinen, on kyllä ammattilaisten tiedossa, mutta se tieto ei näytä olevan byrokraattien eikä luottamushenkilöiden ulottuvilla.

Jotta kuljetuspalvelut saadaan kestävälle pohjalle, ne on toteutettava asiakaslähtöisesti ja heikompia väheksymättä. Siinä ei myöskään Essotea eikä Sansiaa tarvita sotkemassa asioita.

Keskustelu