Suomalainen lapsiperheiden palvelujärjestelmä vastaa kohtuullisen hyvin perheiden tarpeisiin tilanteessa, jossa lapsella tai perheellä ei ole haastavampaa tuen tarvetta. Jos tuen tarvetta perheissä kuitenkin ilmenee, avun saaminen on usein hidasta ja vaikeaa tai apua ei saa lainkaan. Myös asuinpaikka vaikuttaa merkittävästi siihen, minkälaisia palveluja ja tukea on tarjolla. Tämä koskee esimerkiksi monia erityislasten perheitä. Peruspalvelujen riittämättömyys ja varhaisen tuen puute ovat lisänneet erityispalvelujen, kuten lastensuojelun ja lasten- ja nuorisopsykiatristen palvelujen tarvetta.
On syytä muistaa, että perheen oikeus tukeen on tärkeä oikeus niin perheille kuin lapsille. YK:n lapsen oikeuksien sopimus velvoittaa valtiota huolehtimaan siitä, että vanhemmille annetaan asianmukaista apua heidän hoitaessaan lastenkasvatustehtäväänsä. Perustuslaissa edellytetään, että julkinen valta – valtio, kunnat ja hyvinvointialueet – tukee perheen mahdollisuuksia turvata lapsen hyvinvointi ja yksilöllinen kasvu. Palveluissa, kuten esimerkiksi neuvoloissa, tulee turvata ammattilaisten mahdollisuus kohdata lapsia ja perheitä aidosti heitä kuunnellen ja kuullen.
Jo perustetut ja parhaillaan perustettavat perhekeskukset sisältävät hyvinvointia ja terveyttä edistävät sekä varhaisen tuen ja hoidon palvelut lapsille, nuorille ja perheille. Perhekeskustoiminnan palveluja järjestettäessä on oleellista yhteen sovittaa palvelut lapsi-, nuori- ja perhelähtöisellä tavalla. Palvelupolut on tehtävä niin selkeiksi, että perhe löytää helposti tarvitsemansa avun erilaisiin tilanteisiin. Palveluista on tiedotettava aktiivisesti ja kannustettava perheitä hakemaan apua ja tukea jo varhaisessa vaiheessa. Erityspalveluiden osaamista on tuotava perustasolle. Nyt ja jatkossa tarvitaan myös yksilöllisempiä ja räätälöidympiä tuen muotoja moninaisiin tarpeisiin vastaamiseksi.
Järjestöt tuovat perhekeskusverkostoon omalla toiminnallaan vahvaa arjen apua ja tukea perheille. Mannerheimin Lastensuojeluliiton Järvi-Suomen piirin toteuttamat varhaisen tuen toiminnat vastaavat oikea-aikaisesti perheiden tarpeisiin ja niitä toteutetaan lähellä perheitä. Ammatillisesti ohjatut vertaisryhmät, kuten haastavasti käyttäytyvien lasten vanhemmille tarkoitettu Nepparit-ryhmä, tukee vanhempia kasvatustehtävässä kehittäen lapsen ja vanhemman välistä vuorovaikutusta ja antaen vanhemmalle keinoja arjen tilanteiden ratkaisemiseen. Jo pitkät perinteet omaava MLL:n tilapäinen lastenhoitoapu tukee perheitä monissa arjen tilanteissa. Tämän kaltaista ennaltavahvistavaa toimintaa, joka tavoittaa laajasti myös haavoittuvassa asemassa olevia perheitä, ei ole juurikaan tarjolla. Maailmantilanteen myötä lasten turvallisuuden tunne ja yksinäisyys ovat lisääntyneet. Kaveritoiminta ja Selviydytään kiusaamisesta -toiminta lisäävät osallisuutta ja vahvistavat lasten ja nuorten uskoa tulevaisuuteen.
Mikä voisi olla tätä tärkeämpää?
Päivi Turkia, toiminnanjohtaja, MLL Järvi-Suomen piiri