Suurin osa Suomen kunnista tarvitsee lisää maahanmuuttoa, että työikäisen väestön määrä pysyy vuoden 2022 tasolla. Pieksämäki tarvitsisi 2 316 maahanmuuttajaa lisää vuoteen 2035 mennessä, on Yle laskenut aihetta käsittelevään juttuunsa.
Pieksämäki on 13:nnella sijalla eniten maahanmuuttoa tarvitsevista kunnista. Ensimmäisellä sijalla on Kouvola, joka tarvitsisi yli 7000 maahanmuuttajaa vuoteen 2035 mennessä. Savonlinnan ja Mikkeli ovat myös kärkisijoilla: Savonlinna on toisena ja Mikkeli neljäntenä. Varkaus on kuudentena. Sen maahanmuuttajien lisätarve on 2 899 – eli samassa veneessä ollaan, katsotaanpa sitten Pieksämäeltä suuntaan tai toiseen.
Pienet ja syrjäiset maaseudun kunnat ovat väestönkehityksensä suhteen vaikeimmassa asemassa, eivätkä ne pystykään säilyttämään nykyisenlaista työikäistä väestöä. Kunnat tarvitsevat lisää maahanmuuttoa.
Jos se ei onnistu, eikä työntekijöitä ole tarpeeksi, on lisättävä työn tuottavuutta joko teknologian avulla, osaamista kasvattamalla tai pitempään työelämässä olemalla.
Työikäisen väestön vähetessä ovat myös palvelut uhattuina. Eteen tulee väestökysymyksiin perehtyneen valtiotieteiden tohtori Timo Aron mukaan joko kuntaliitoksia tai syvenevää yhteistyötä naapurikuntien kanssa esimerkiksi varhaiskasvatuksessa ja peruskoulussa.
Maahanmuuttajat hakeutuvat kantaväestöä hanakammin isoihin kaupunkeihin, jotka kuitenkaan eivät tarvitse maahanmuuttoa, koska niiden väestö on nuorempaa kuin koko maan keskimäärin. Suuret kaupungit saavat nuorta väestöä myös muualta maasta, kun pienten paikkakuntien nuoret lähtevät opiskelemaan ja sen jälkeen jäävät asumaan opiskelukaupunkiinsa. Tampere, Helsinki, Jyväskylä, Oulu sekä Espoo, Vantaa ja Turku kehyskuntineen pärjäävät suomalaisella työvoimalla.
Ei Pieksämäki kuitenkaan ole heikossakaan asemassa maahanmuutossa, sillä maahanmuuttajan näkökulmasta kaupunki on kooltaan sopivankokoinen uuteen maahan totuttelevalle. Paikalliset viranomaisista ja vapaaehtoistoimijoista koostuvat yhteistyöverkostot toimivat hyvin.
Maaliskuun alkupuolella järjestetyt Veturitorin rekrymessut toivat yhteen maahanmuuttajia ja paikallisia yrityksiä. Tapahtuma osoitti, että työllistyminen onnistuu ja työsopimuksia syntyi. Tapahtuman jälkeenkin työnantajat ovat olleet aktiivisia hakiessaan työntekijöitä. Kiinnostusta saada maahanmuuttajataustaisia työntekijöitä on ollut ravitsemisalalla, asiakaspalvelussa ja markkinoinnissa. Hoiva-alan paikoista on ollut kiinnostusta niin työntekijöillä kuin työnantajilla.
Pieksämäellä on tällä hetkellä yli 500 turvapaikanhakijaa, kiintiöpakolaista tai tilapäistä suojelua tarvitsevaa. Ukrainalaisia saapuu tasaiseen tahtiin, mutta myös muualta tulee sotaa pakenevia ihmisiä. Kiintiöpakolaisia saapuu syksyllä 20. Aikaisempi kokemus turvapaikanhakijoista oli, että osa heistä muuttaa isommille paikkakunnille, mutta on myös perheitä, jotka jäävät Pieksämäelle.
Muissa Pohjoismaissa on selkeästi enemmän maahanmuuttajia kuin Suomessa. Myös ongelmia ja jengiytymistä on enemmän. Maahanmuutto on pitkä tie saada työvoimaa, se sisältää koulutusta ja kotouttamista. Pieksämäki on tähän asti onnistunut.