Mitä Pieksämäki kaikkein eniten tarvitsee? Kysyin tämän kysymyksen hiljattain muutamalta paikalliselta kuntapäättäjältä.
Vastaukset vaihtelivat. Toiveiden tynnyriin kolisi korkeatasoisia kerrostaloasuntoja, uusia asukkaita, yritysinvestointeja, opiskelupaikkoja, uusiutuvan energian tuotantoa ja luontomatkailun kehittämistä.
Toisaalta toivottiin vähemmän kateutta, rakentavampaa päätöksentekoa, asioiden parempaa valmistelua ja uskoa tulevaisuuteen.
Lisäisin listaan yhden asian. Minusta Pieksämäelle tarvitaan ennen kaikkea innostumista. Sitä kuplivaa ja energisoivaa tunnetta, joka vie asioita eteenpäin, tarttuu ympärillä oleviin ihmisiin ja saa ponnistelemaan oman kiinnostuksen kohteen hyväksi.
Pieksämäki kamppailee tällä hetkellä monenlaisten haasteiden kanssa, kuten moni muukin pienempi kunta ja kaupunki Suomessa. Kun ongelmat ovat suuria, haetaan usein myös suuria ratkaisuja. Yksittäisten työpaikkojen lisääntyminen ei riitä, vaan niitä pitäisi syntyä tuhat kerralla.
Suuruudenhulluuden sivuoire on, että mikään pienempi onnistuminen ei riitä. Ideoille elinvoiman kehittämishankkeista nyrpistetään nenää ja tuhahdetaan. Elinvoimaa kun ei kuulemma voida kehittää ilman, että siihen upotetaan kerralla miljoonia euroja. Myös rakennushankkeiden täytyy olla valtavan suuria, vaikka lopputuloksena ei syntyisi yhtään uutta työpaikkaa.
Suuruudesta haaveilun kääntöpuolena on helposti sokeus omille vahvuuksille ja asioille, jotka ovat jo hyvin. Jos kaikki toiveet kohdistuvat ulkopuolelta tulevaan pelastajaan, esimerkiksi isoon, paikkakunnalle investoivaan yritykseen, ei välttämättä nähdä niitä kasvun mahdollisuuksia, joita omilla jo olemassa olevilla yrityksillä olisi.
Haluaisin haastaa meidät kaikki miettimään, millaista voisi olla hyvä elämä Pieksämäen maaseutukaupungissa niin keskustassa kuin kylilläkin tässä ja nyt.
Millaiset asiat tukevat sitä, että meidän jo täällä asuvien ja yrittävien on hyvä olla? Mikä tukee aktiivisen elämän ja yrittäjyyden edellytyksiä? Mikä saa meidät innostumaan?
Innostuminen on henkilökohtainen kokemus. Sitä on vaikeaa sytyttää ulkopuolelta, mutta helppoa sammuttaa. Luulen, että meillä kaikilla on kokemusta nyreästä suhtautumisesta tai lannistavista ja vähättelevistä kommenteista.
Miten voisimme tukea Pieksämäellä toisiamme ja omalta osaltamme auttaa innostusta tarttumaan? Miten voisimme vahvistaa hyvän kehää, jossa erilaiset onnistumiset tukevat ja vahvistavat toisiaan?
Jos pystymme satsaamaan pieniin, asukkaiden viihtyvyyttä lisääviin asioihin, silloin tuntuu mukavalta asua täällä. Jos yrittäjät voivat kokea, että heidät nähdään, heidän tekemistään arvostetaan ja kehittymistarpeitaan kuunnellaan, se todennäköisesti lisää sitoutumista paikkakuntaan.
Kun näemme ympärillämme hyvin toimivia palveluja ja viihtyisiä ympäristöjä, se vahvistaa myönteistä kotiseutuylpeyttä. Ja kun on hyvällä tavalla ylpeä omasta kotiseudustaan, siitä kertoo mielellään toisillekin.
Jo muutama tuhat kotikunnastaan hyviä asioita kertova pieksämäkeläinen on varsin tehokas seudun markkinoija. Hyvä vetää puoleensa hyvää. Jos viihdymme itse, meidän seuraamme on mukavaa muidenkin tulla.
Kirjoittaja haluaisi innostua yhdessä ja käynnistää Pieksämäki-ilmiön kaikkien Pieksämäen tulevaisuudesta kiinnostuneiden kanssa.