Kevään eduskuntavaaleihin on enää vajaa kuukausi. Ennakkoäänestys kotimaassa alkaa jo 22. maaliskuuta. Pieksämäellä on paikallisia ehdokkaita, mutta ei kaikista puolueista. Moni saattaa miettiä hämmentyneenä, että kenelle antaisi äänensä – tai sitten ehdokas on hyvinkin jo mietitty valmiiksi. Pieksämäen Lehden vaalikone auttaa äänestäjää päivittämään tietonsa ehdokkaista ja varmistaa myös sen, että äänestäjä tulee ottaneeksi huomioon kaikki hänelle sopivat ehdokkaat.
Lehden maksuttomassa vaalikoneessa on 15 valtakunnallista kysymystä sekä paikallisia kysymyksiä, joiden on arvioitu olevan kiinnostavia, olennaisia ja kansanedustajan vastuualueeseen liittyviä. Kun turvallisuusympäristö maailmalla on muuttunut, on turvallisuus myös vaalikoneessa noussut korostetusti esille.
Vaalikoneita on nähty Suomessa jo vuodesta 1996 alkaen, jolloin Yleisradio toteutti ensimmäisen vaalikoneen europarlamenttivaaleihin.
Vaalikoneet aktivoivat ihmisiä äänestämään.
Kaikista parhaiten vaalikoneet sopivat eduskuntavaaleihin, sillä vaalikoneen kysymyksillä on mahdollista kattaa valtakunnalliset poliittiset kysymykset hyvin laajasti. Näin arvioi valtio-opin väitöskirjatutkija Veikko Isotalo Helsingin yliopistosta.
Sen sijaan kuntavaaleissa kysymykset ovat niin paikallisia, että vaalikonekysymyksiä voi olla vaikea sovittaa jokaiseen kuntaan sopiviksi.
Eduskuntavaaleissa on paljon ehdokkaita suuren vaalipiirin alueelta. Kaikkien mielipiteitä ja näkemyksiä ei voi tietää, joten vaalikoneen käyttö koetaan hyödylliseksi. Edellisten eduskuntavaalien alla jo noin puolet äänestäjistä käyttikin jo vaalikonetta apunaan.
Tähän mennessä vaalikoneista on tullut olennainen osa eri puolueiden ja ehdokkaiden vaalikampanjoista, tutkija arvioi.
Demokratian toteutumisen kannalta on parasta se, että vaalikoneet aktivoivat ihmisiä äänestämään.