Pelastuslaitoksien järjestämisvastuu siirtyi 2023 kunnilta hyvinvointialueille. Tällä hetkellä Suomessa on 21 alueellista pelastuslaitosta, 6 hätäkeskusta, 800 paloasemaan ja 700 sopimuspalokuntaa. Pelastuslaitoksilla on keskimäärin 110 000 tehtävää vuodessa ja toimintavalmiusaika noin 9 minuuttia.
Pelastustoimen järjestämistä ohjaa pelastuslaki ja laki hyvinvointialueista.
Pelastustoimen tärkeimpiä tehtäviä ovat onnettomuuksien ehkäisy, pelastustoiminta, väestönsuojelu, varautuminen ja turvallisuusviestintä.
Pelastustoimi tavoittelee valtakunnallisesti laadukkaita, kustannustehokkaita, yhdenmukaisia ja kehittyviä palveluita. Pelastuspalveluiden tulevaisuuden haaste on hyvinvointialueiden rahoitusvaje, osaavan henkilöstön saatavuus ja vapaaehtoisten määrän väheneminen.
Pelastuspalveluiden tulevaisuuden haaste on hyvinvointialueiden rahoitusvaje.
Esimerkiksi väestön ikääntyessä ensihoito ja sairaankuljetus tulevat lisääntymään merkittävästi. Tällä hetkellä yli 75-vuotiaita on reilu 600 000 ja 2040 noin 900 000.
Tulevaisuuden riski on, että pelastustoimen lainsäädäntöä väljennetään, valmiusaikoja pidennetään ja haja-asutusalueen yksiköitä vähennetään. Jos ihmiset ja yritykset kokevat maaseudulla asumisen sekä työnteon nykyistä turvattomammaksi ja muuttavat pois, voi se vaikuttaa heikentävästi Suomen maatalouden, teollisuuden ja kulkuyhteyksien huoltovarmuuteen.
Jokaisen ihmisen omaisuus, terveys ja henki ovat yhtä tärkeät asuinpaikasta riippumatta. Tämä vaatii jatkossakin riittävät pelastustoimen palvelut. Avun saannin viivästyminen pahentaa sairauskohtauksien ja onnettomuuksien vakavuutta sekä lisää ihmishenkien menetyksiä aiheuttaen pysyviä henkisiä, fyysisiä ja taloudellisia vaurioita.
Jarno Strengell
Hyvinvointialuevaltuutettu
SDP-piirihallituksen jäsen
Kansanedustajaehdokas (sd.)
Mikkeli