Läheistään hoitavia suomalaisia on jopa yli miljoona, joista yli 700 000 hoitaa tehtävää ansiotyönsä ohella (Omaishoitajat). Virallisia omaishoidettavia on reilu 50 000, joista lapsia noin 10 000 (mm. THL ja Sotkanet). THL:n mukaan noin 57 prosenttia omaishoidettavista olisi tehostetun palveluasumisen tai intensiivisen kotihoidon asiakkaita, jos heillä ei olisi omaishoitajaa. Tämä kertoo omaishoitajien tekemän työn merkityksestä. Vaikutus on sekä yhteiskunnallisesti että taloudellisesti valtava. Omaishoitajan työ on arvokasta ja suuressa hoitajapulassa entistäkin korvaamattomampaa.
Omaishoidosta puhuttaessa mielletään palvelu tyypillisesti koskemaan ainoastaan ikäihmisiä. Huomionarvoista on, kuinka vähän yhteiskunnassamme keskustellaan lasten omaishoitajuudesta. Omaishoidosta puhuttaessa täytyisi muistaa lapsensa omaishoitajina toimivat äidit ja isät. Hoito liitetään sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa usein osaksi ikäihmisten palveluita, jolloin painopiste palveluiden kehittämisessä suuntautuu ikäihmisten työhön. Tästä johtuen omaishoidon palvelut eivät kohtaa riittävästi omaishoidettavan lapsen ja perheen tarpeita. Nämä perheet tarvitsevat enemmän tukea.
Hyvinvointialue voi myöntää omaishoidon tukea lakiin perustuen. Hyvinvointialueiden käynnistyttyä omaishoitoon määriteltiin kansalliset minimipalkkiot. Alin mahdollinen veronalainen kuukausipalkkio on 439,70 euroa. Tämä on hyvä askel kohti yhdenvertaisempaa omaishoitoa, mutta se ei yksistään riitä turvaamaan omaishoitajien ja -hoidettavien arkea. Hyvinvointialueiden maksamissa todellisissa palkkioissa on suuria eroja. Hoitaja huolehtii hoidettavan juoksevista asioista ilman erilliskorvausta.
THL on ehdottanut omaishoidon tuen yhtenäistämistä koko maassa.
Eduskunnan yhtenä tulevana päätavoitteena tulee olla omaishoitajien aseman parantaminen. Yhdenvertaisuutta eri hyvinvointialueiden välisissä palveluissa tulee edistää. Palkkion määrän korottamisen tai verovapaan korvauksen lisäksi tarvitaan kokonaan erillinen kulukorvaus. Sen lisäksi lastaan hoitavien perheiden saamaa palvelurakennetta tulee parantaa. Palkkiot on yhdenmukaistettava koko maassa.
Jertta Harinen, KM, YTM-opiskelija, eduskuntavaaliehdokas (kesk.)