Huhtikuun eduskuntavaalien jälkeen aloittavaan hallitukseen kohdistuu Etelä-Savossa suuria odotuksia. Suurin huoli on Etelä-Savon saavutettavuuden turvaaminen. Venäjän käynnistämä hyökkäys Ukrainaan vaikuttaa myös Suomen sisäiseen liikenteeseen. Liikenneyhteyksien kehittämistarpeet ovat uudessa geopoliittisessa tilanteessa perusteltuja.
Savon radan liikenne on kasvanut merkittävästi. Erityisesti tavaraliikenteen kasvu Savon radalla edellyttää merkittäviä investointeja. Radan välityskykyä ja nopeuksia on parannettava. Raideyhteyksien ohella saavutettavuuden parantamiseksi on valtatie 5:ttä kehitettävä Mikkelin eteläpuolella. Saavutettavuus edellyttää myös tehokkaita päivittäisiä yhteyksiä. Ostoliikenteellä on turvattava monipuoliset yhteydet Itä-Suomessa.
Muuttunut geopoliittinen tilanne on lisännyt tarpeen kehittää poikittaisia liikenneyhteyksiä. Näin turvataan välttämätön kansallinen huoltovarmuus. Valtatiet 13, 14 ja 15 ovat keskeinen osa Suomen sisäistä tieverkkoa. Koko Suomen turvallisuus ja huoltovarmuus edellyttävät näiden tieyhteyksien kehittämistä valtatie 5:n ohella.
Saavutettavuuden toteutuminen edellyttää valtateiden lisäksi huolehtimista perustienpidosta ja alemman tieverkon kunnosta. Alemman tieverkon korjausvelan kasvu on saatava viimeinkin pysäytettyä. Etelä-Savossa on lukuisia kohteita, jotka tarvitsevat nopeaa kunnostusta. Puutteet ovat tiedossa. Nyt tarvitaan rahoitusta.
Metsällä on saavutettavuuden ohella keskeinen merkitys Etelä-Savon elinvoimalle. Maakunnassa on herättänyt huolta EU:n aktiivisuus metsäasioissa. Ne tulevat myös seuraavan hallituksen pöydälle.
Etelä-Savon viesti seuraavalle hallitukselle on selkeä: Suomen seuraavan hallituksen on huolehdittava metsäpoliittinen päätösvallan ja ohjauksen säilymistä EU:n jäsenmailla. Samoin on säilytettävä alueiden liikkumatila päätösten toimeenpanossa. Metsien hiilinieluista ja luonnon monimuotoisuudesta on kannettava huolta aiempaa paremmin, kuitenkaan heikentämättä metsätalouden kannattavuutta.
Seuraavan hallituksen pöydällä on myös EU:n aluepolitiikka. Suomen seuraava hallitus on päättämässä EU:n seuraavasta aluekehitysohjelmasta vuodesta 2028 eteenpäin.
EU:n rahoitus on kaventanut Suomen sisäisiä kehityseroja. Etelä-Savo on EU-tuella kyennyt vahvistamaan maakunnan osaamista, työllisyyttä, hyvinvointia ja kestävää kasvua. Seuraavalla ohjelmakaudella on turvattava Itä- ja Pohjois-Suomen kehittämistarpeet. Harvaan asutukseen, pitkiin välimatkoihin ja kylmään ilmastoon perustuvaa kriteeriä ei tule kyseenalaistaa eikä kansallisilla päätöksillä muuttaa.
Seuraava hallitus joutuu ratkaisemaan hyvinvointialueiden vaikean tilanteen tiukkojen rahoituskehysten ja väestön lisääntyvän hoitotarpeen puristuksessa. Etelä-Savossa väestön ikääntymisen seurauksena palveluiden tarve kasvaa poikkeuksellisen nopeasti. Valtion on kannettava vastuunsa asukkaiden hyvinvoinnista.
Pentti Mäkinen, maakuntajohtaja, Etelä-Savon maakuntaliitto