Laskiaissunnuntai on seitsemän viikkoa ennen pääsiäistä, joka aina on lupaus kevään alkamisesta. Tänä vuonna laskiaissunnuntaita vietettiin viime sunnuntaina 20. helmikuuta ja laskiaistiistai puolestaan on 22. helmikuuta. Laskiainen on ollut Suomessakin katolisena aikana kevätpaaston aloittamisen aika ja alkamisjuhla.
Kristillisessä kirkossa on paastottu 40 päivää ennen pääsiäistä jo 300-luvulta lähtien ja se on varsinkin katolisessa ja ortodoksisessa kirkossa edelleen tapana. Jotkut kristilliset suuntaukset eivät harjoita paastoa, koska pitävät sitä ulkoisena.
Luterilaisessa paastoperinteessä korostetaan juhlaan valmistautumista, jolloin paasto itsessään ei ole päämäärä vaan se toimii juhlaan valmistautumisen apuna. Ekopaasto-kampanjassa innostetaan suomalaisia liittymään pääsiäispaastoon tavalla, joka osaltaan auttaa myös hillitsemään ilmastonmuutosta.
Olo kevenee vähäksi aikaa.
Kun Euroopassa on sota ja taloudessa on tiukkaa, tuovat vanhat kulttuuriset ja uskonnolliset tavat lohtua ja jatkuvuutta. Paastoperinnekin on viime aikoina ollut esillä, joskaan sitä ei enää välttämättä liitetä uskontoon vaan terveyteen.
Arki on monelle niin yltäkylläistä, että paastoamisesta on tullut tapa korostaa arjen ja juhlan eroa.
Äskettäin Saimaan ortodoksisen seurakunnan pastori Mikko Mentu muistutti mielipidekirjoituksessaan Pieksämäen Lehdessä paastonajan merkityksestä ortodoksisessa uskonnossa. Siinä ruuan yksinkertaistaminen opettaa nöyryyttä sekä kohtuullisuutta ja vapauttaa aikaa oman jumalasuhteen hoitamiseen. Omat valintamme vaikuttavat väistämättä muihin ihmisiin ja koko luomakuntaan. Voimme panoksellamme lisätä hyvyyttä ja kauneutta maailmassa.
Paastoaminen terveyssyistä on kasvava suuntaus, vaikka paaston lääketieteelliset hyödyt ja haitat tunnetaan huonosti. Yhä useammin korostetaan paaston vaikutusta etenkin mieleen.
Paastosta ei ole asiantuntijoiden mukaan terveelle ihmiselle sen enempää hyötyä kuin haittaakaan. Olo kevenee vähäksi aikaa.