Yhdysvalloissa 1980-luvulla tehdyssä tutkimuksessa kuvataan pienen kaupungin menestystekijöiksi sopiva koko, älyllinen elinvoima, oikea sijainti, monipuolinen elinkeinorakenne, selvästi erottuva identiteetti ja elävä liikekorttelialue.
Pieksämäen keskustaajamassa on nykyään ehkä 10 000 asukasta, joten sen voi luokitella kooltaan sopivaksi pieneksi kaupungiksi.
Älyllinen elinvoima kytkeytyy koulutustasoon, koulutuksen tarjontaan ja ihmisten aktiivisuuteen. Älyllisen elinvoiman ylläpito ja vahvistaminen ovat kehityksen avaintekijöitä.
Pieksämäki on sijainniltaan riittävän etäällä isommista kaupungeista. Liikenneyhteydet ovat hyvät joka suuntaan, joten edellytykset itsenäiseen kehitykseen ovat hyvät.
Elinkeinorakenne on Pieksämäellä varsin monipuolinen ja yrittäjyyttä on runsaasti. Elinkeinoja tukee vahva ammatillinen koulutus. Uutta yrittäjyyttä tarvitaan korvaamaan luopuvia pienyrityksiä ja täydentämään yrityskantaa esimerkiksi uusiutuvan energian kehittämiseen ja tuotantoon.
Pieksämäen identiteetti on muuttunut rautatiekaupungista kuntaliitosten takia laaja-alaiseksi maaseutukaupungiksi. Uusi muista erottuva identiteetti vaatii vielä terävöittämistä.
Elävän liikekorttelin mahdollistava kaava on saatu jo arkkitehti Meurmanin tekemänä 1930-luvulla. Nyt on hyvä aika päivittää kaupungin ydinalueen kaavoitus siten, että kaupallisten palvelujen saavutettavuus säilyy mahdollisimman hyvänä.
Kaupungin herääminen pysähtyneisyydestä uuteen kasvuun vaatii kehittämisorganisaatiota Tällainen voisi olla lautakunta, jossa on monipuolinen edustus yritys- ja koulutussektoreilta. Pätevää kehittämisjohtajaa myös tarvitaan.
Ehdotan kaupungin ydinkeskustan uudistamiseksi arkkitehtikilpailua.
Risto Ockenström (kesk.)