Viimeaikaiset tutkimustulokset ovat osoittaneet, että oppimiserot erityisesti lukemisessa ja kirjoittamisessa kasvavat koulujen ja oppilaiden välillä. Kouluterveyskysely kertoo karua kertomaa ahdistuneisuudesta, masentuneisuudesta ja yksinäisyydestä. Olemme eläneet koronakriisistä
energiakriisiin. Lapset ja nuoret voivat pahoin aikuisten luomasta vaatimusten ympäristöstä, jossa itseohjautuvuus ja digitalisaatio ovat vallalla. Laastarin sijaan on keskityttävä haavan syyhyn ja parantamiseen. Se tekee kipeää, mutta nyt on aivan välttämätöntä pysähtyä kaikkia lapsiamme ja nuoriamme koskettavan koulutuspolun äärelle. Missä on se Suomi ja koulumaailma, joka kulkee lapsen ja nuoren kehitystä ja kasvua arvostaen ja tukien? Se Suomi, joka oli Pisan kärkimaita.
Varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa on nyt keskityttävä lapsen ja nuoren perusarkeen, johon kuuluvat koulu ja koti. Perhekeskeisten arvojen palauttaminen ja vanhempien kasvatustyön tukeminen arjessa on avain onnelliseen lapsuuteen ja nuoruuteen. Rakkaus, rajat ja yhteisöllisyys on nostettava keskiöön.
Oppiminen, kasvaminen ja kehittyminen on yksilöllinen kokonaisuus, mikä tulee huomioida valittaessa sisältöjä ja menetelmiä opetukseen ja kasvatukseen. Kouluun tulee saada työrauha ja tulee pitää mukana. Päiväkodin ja koulun arjessa ryhmäkoko tulee olla säädelty laissa. Tukea tarvitsevien lasten ja nuorten tukimuodot tulee vastata tarvetta ja tuen tasoja on suoraviivaistettava huomioiden koulun arki ja opettajan työmäärä. Opetuksen tuntimäärää on nostettava liikunnan, lukemisen, kirjoittamisen ja laskemisen oppimisessa. Itsetunnon ja sosiaalisten- ja tunnetaitojen kehittyminen on tärkeintä ja siksi niitä tulee opettaa joka päivä.
Lukiokoulutuksen alueellista saavutettavuutta on kehitettävä. Laadun yhdenvertaisuutta on vahvistettava säätämällä sitovista lukiokoulutuksen laatukriteereistä. Lukion toimintakulttuuriin on tuotava lempeyttä ja nuoren henkistä kasvua tukevia toimintamuotoja.
Toisen asteen koulutuksen tulee olla arjessa kiinni.
Toisen asteen koulutuksen tulee olla arjessa kiinni. Tarvitsemme Itä-Suomeen osaavaa työvoimaa eri aloille. Ammatillisen koulutuksen tulee vastata työvoimatarpeiden mukaiseen koulutukseen. Koulutuspaikkoja on lisättävä ja oppimispolkuja joustavoitettava. Yrittäjyys -koulutus tulee ottaa koulutusohjelmiin vahvemmin. Polkuja työelämään ja sukupolvenvaihdoksia on mahdollistettava oppisopimuskoulutuksen kautta. LUT:n yliopiston merkittävyys on tärkeä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnassa. Koulutuksen rahoitusmalli on selkeytettävä ja hanketoiminnan vaikuttavuus arvioitava tarkemmin.
Otavan Opistolla on merkittävä rooli Suomen parhaana nettilukiona ja maahanmuuttajienkotouttamisen kouluttajana. Opisto tarjoaa laadukasta täydennyskoulutusta ja monimuotoisia kursseja.
Kansalaisopistot tarjoavat monipuolisten kurssien muodossa oppimista ja kehittymistä koko kansalle. Siksi toiminta on taattava ja kurssimaksut pidettävä kohtuullisina ja kaikkein saavutettavina. Oppiminen tulee nähdä elinikäisenä.
Opettajien koulutusmääriä on nostettava ja pidettävä kiinni korkeatasoisesta peruskoulutuksesta sekä täydennyskoulutuksesta. Opettajan ammatin arvostus ja palkkaus on saatettava työn vaativuutta ja määrää vastaavalle tasolle. Opinto-ohjaaja- ja erityisopettajamitoituksesta on säädettävä lailla. Kansankynttilöitä on tarvittu ja tarvitaan edelleen vahvasti ylläpitämään yhteiskuntamme sivistystä ja koulutusta.
Jaana Strandman
Kasvatustieteen maisteri
Erityisopettaja
Perussuomalaisten kansanedustajaehdokas
Kaakkois-Suomen vaalipiiri