Koulutus on yksi eduskuntavaalikampanjoissa esillä oleva asia. Koulutuksella on suora yhteys suomalaisten tulotasoon, terveyteen, hyvinvointiin ja yhteiskunnalliseen osallistumiseen. Koulutuksella on myös positiivinen vaikutus talouden ja tuottavuuden kehitykseen. Sanalla sanoen: koulutus on avain tulevaisuuteen. Samalla se ehkäisee syrjäytymistä ja jopa rikollisuutta, kuten useissa tutkimuksissa on osoitettu.
Suomi on noussut pääasiassa koulutuksen siivittämänä maailman vauraimpien maiden joukkoon. Sen sijaan toisen asteen koulutuksen uudistamisesta ja koulutuksen rahoituksesta voidaan nostaa esille erilaisia näkökantoja. Ammatillista koulutusta ja lukiokoulutusta ollaan nytkin kehittämässä Laadukas toisen asteen koulutus -hankkeessa.
Koulutus on avain.
Oma huolensa on Suomen menestys Pisa-tutkimuksissa, sillä se on laskenut tasaisesti jo yli vuosikymmenen. Pisa (Programme for International Students Assessment) on OECD:n jäsenmaiden yhteinen tutkimusohjelma, joka tuottaa tietoa koulutuksen tilasta. Tutkimuksessa selvitetään 15-vuotiaiden osaamista keskeisissä taidoissa. Päätelmäksi on yleensä tullut, että Suomi panostaa peruskoulutuksen liian vähän. Suomessa koulujen väliset erot ovat olleet pieniä, mutta nyt ne ovat alkaneet kasvaa.
Pisa-tutkimustulosten mukaan pojat menestyvät useimmissa aineissa tyttöjä huonommin. Silti vertailun perusteella suurin osa tytöistä ja pojista menestyy koulussa yhtä hyvin. Tyttöjen ja poikien ryhmät eivät ole yhtenäisiä ryhmiä. Poikien osaamisessa on kuitenkin enemmän vaihtelua.
Viimeksi Pisa-tutkimus tehtiin vuonna 2022 ja sen tulokset saadaan tämän vuoden joulukuussa. Onkin mielenkiintoista tietää, miten korona-aika vaikutti teinien oppimistuloksiin.
Kansallisen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) keräsi vuonna 2018 ensimmäistä kertaa tietoja oppilaiden osaamisesta näiden aloittaessa perusopetuksen ensimmäisen luokan. Alkumittauksen mukaan tyttöjen ja poikien väliset osaamiserot olivat pieniä.