Pieksämäen kirkkovaltuustossa päättäjät vaihtuivat merkittävästi viime sunnuntain seurakuntavaalien myötä. Pieksämäellä käytännössä yhteensä 27 vaaleilla valitusta kirkkovaltuutetusta on uusia yhteensä 16 valtuutettua. Sinänsä hauska yhteensattuma on, että täsmälleen yhtä paljon väki vaihtui kirkkovaltuustossa myös neljä vuotta sitten pidetyissä seurakuntavaaleissa. Silloin merkittävin tekijä uudistumisen taustalla oli, että hyvin useat edellisen kauden valtuutetuista eivät enää lähteneet ehdolle vaaleissa. Näin kävi myös tällä kertaa.
Kokonaisuuden kannalta on vain hyvä asia, että väki vaihtuu päättäjien keskuudessa.
Kokonaisuuden kannalta on vain hyvä asia, että väki vaihtuu päättäjien keskuudessa. Uudet ihmiset tuovat mukanaan uudenlaisia ajatuksia ja kokonaan uudenlaista tekemistä myös seurakunnan päätöksentekoon. Samaan aikaan on tärkeää, että myös entisiä valtuutettuja pysyy mukana, koska vain sillä tavoin päätöksentekoon saadaan jatkuvuutta.
Äänestysinto vain jäi tälläkin kertaa kovin laimeaksi niin Pieksämäellä kuin myös muualla Suomessa. Pieksämäellä äänestettiin aktiivisemmin kuin koko maassa keskimäärin, sillä Pieksämäen äänestysprosentti oli 13,6 prosenttia kun se valtakunnallisesti jäi 12,7 prosenttiin. Äänestysinto seurakuntavaaleissa on ollut selvässä laskussa jo pidemmän aikaa. Yksi syy äänestäjien vähyyteen saattaa olla, ettei sopivaa tai riittävän tuttua ehdokasta löytynyt ja moni on siitä syystä jättänyt käyttämättä omaa äänioikeuttaan. Toinen ilmeinen syy on, ettei seurakunnan asioista päättäminen tunnu merkitykselliseltä.
Nuoret äänestäjät ovat vähemmistönä. Pieksämäellä 16–17-vuotiaiden äänestysprosentti oli vain 4,7. Vastaava luku valtakunnallisesti oli tällä kertaa 6,8 prosenttia. Jatkossa nuorten aktivoimiseksi täytyy tehdä entistä enemmän töitä.