Yhdeksän hyvää, kymmenen kaunista. Niitä on kuulemma tarjolla Suomen luonnolle ja suomalaisille kunhan ymmärrämme kiltisti noudattaa EU-komission ehdottamaa ennallistamisasetusta. Väitetään, että luontokato peruuntuu 20 - 30 vuodessa, jos komissio saa tahtonsa läpi. Eikä edes maksa paljon, jos uskoo asetusesityksen puolustajia.
– Ei yksi miljardi ole mikään suuri summa Suomen valtion budjetissa, totesi ekologian professori Janne Kotiaho Ylen A-studiossa viime viikon torstaina. Vihreiden eurokansanedustaja Ville Niinistö nyökytteli vieressä.
Vertailun vuoksi sanottakoon, että valtion budjetissa samaa vajaan miljardin euron luokkaa ovat muun muassa poliisin ja kehitysyhteistyön määrärahat.
EU-komission esityksen tavoite on täysin oikea eli luontokadon pysäyttäminen. Brysselistä määrätty lääke sen sijaan ei Suomelle maistu. Syitä on kolme.
Ensinnäkin EU on kahmimassa vaarallisella tavalla jäsenvaltioiden päätösvaltaan kuuluvaa metsäpolitiikkaa omiin käsiinsä. Suojelusta ja metsänhoidosta on päätettävä lähellä metsiä, ei EU-tasolla.
Toiseksi komissio laskee Suomen osuudeksi ennallistamisessa 900 miljoonan euron vuotuiset kustannukset. Se on kaikista jäsenmaista kolmanneksi suurin summa. Suomen kustannukset henkeä kohden ovat puolestaan aivan ylivoimaisesti korkeimmat koko EU:ssa.
Kolmanneksi komissio ei laske mitään hintaa välillisille kustannuksille, joita ennallistamisesta aiheutuu Suomessa etenkin metsätaloudelle. Metsäteollisuus laskee, että ennallistaminen uhkaa viedä jopa viidenneksen puunkäytöstä.
Suomelle ennallistamisen hintalappu olisi valtava, sillä metsäteollisuuden osuus Suomen tavaraviennistä on viidennes. Ala työllistää suoraan ja välillisesti lähes 75 000 suomalaista.
Suomalaiset metsänomistajat ovat huolehtineet omaisuudestaan hyvin. Suomen metsävaranto on muutamassa vuosikymmenessä tuplaantunut samalla, kun olemme menestyksekkäästi kasvattaneet metsistä saatavaa tuottoa.
Metsänomistajat haluavat myös vaalia luontoarvoja, monimuotoisuutta ja sekä tehdä ilmastotekoja tehokkailla täsmätoimilla, kannustimilla ja tutkimustietoon perustuen. Tähän työhön he eivät tarvitse Brysselissä laadittuja kaavamaisia malleja.
Jokainen ulkomailla reissannut tietää, ettei Suomen metsäluonto ole köyhempi kuin vaikkapa Etelä- ja Keski-Euroopassa. Asia on täysin päinvastoin, ja silti meille sovitellaan valtavaa urakka suhteessa muihin jäsenmaihin.
Suomen ei tule hyväksyä EU-jäsenmaita sitovaa ennallistamisasetusta komission esittämässä muodossa.
Tapio Honkamaa (kesk)
kansanedustajaehdokas
Mikkeli