Jalankulkijan turvallisuudesta ja turvattomuudesta puhutaan paljon. Lain mukaan jalankulkijalle on annettava esteetön pääsy suojatielle, jotta jalankulkija voisi turvallisesti ylittää ajoradan.
Mikäli kyseessä on nelikaistainen katu, kannattaa jalankulkijan varmistua, ettei suojatien eteen pysähtynyttä autoa ohiteta pysähtymättä.
Siis varovaisuus ennen kaikkea, koska osa autoilijoista räplää puhelintaan, eivätkä kaikki muutkaan autoilijat ole tilanteen tasalla. Vähemmän puhutaan tilanteesta, jossa jalankulkija seisoo suojatien päässä ja tuijottaa autoilijaa. Kun autoilija toimii lain hengessä ja pysäyttää, alkaakin jalankulkija viittilöidä autoa jatkamaan matkaansa, vaikka kaistoja olisi vain yksi suuntaansa.
Varovaisuus ennen kaikkea.
Jostain syystä jotkut jalankulkijat eivät tajua, että autoilija on pysähtynyt juuri heitä varten.
Jos suojatien päässä pitää vain töllistellä liikennettä, voi lähestyvälle autoilijalle antaa kätevästi vinkin kääntämällä selän ajoradan liikenteelle.
Toisinaan törmään tilanteeseen, jossa olen jalankulkijan hyväksi sulkenut kääntyvällä kuorma-autolla koko risteyksen muulta liikenteeltä. Mitä tekeekään jalankulkija. Töllistelee ja huitoo minua menemään matkoihini.
Kaikki näin hölmösti käyttäytyvät ovat aikuisia ja niin sanottuja kunnon kansalaisia. Humalaisetkin menevät suojatielle ja antavat arvon lakia noudattavalle autoilijalle. Samoin toimii nuoriso ja vieläpä pienet lapsetkin.
Olettekohan te liikennepoliisia leikkivät koskaan tulleet ajatelleeksi miten haitallista toimintanne on.
Kun juuri ajokortin saanut nuori haluaa noudattaa lakia, mutta saakin kokemuksia turhista pysähtymisistä, ei tarvitse ihmetellä ettei myöhemmin ole haluja huomioida jalankulkijoita ollenkaan.
Raskaan ratin vääntäjä