Mielipide | Pieksämäki vuonna 2030

Huomista koskevia päätöksiä on helpompi tehdä kuin 8 vuoden päähän. Joulukuussa 2021 hyväksytyssä kaupunkistrategissa on suuntaviivat ja tavoitteet siitä millainen kaupunki on vuonna 2030. Hyväksytty strategia velvoittaa johtavia viranhaltijoita toimimaan tämän suuntaisesti.

Kaupunginjohtajan ja elinkeinojohtajan kuluu viedä eteenpäin ensisijaisesti strategian ensimmäisen kohdan tavoitteita: Turvaamme kestävällä kuntataloudella edellytykset pito- ja vetovoiman lisäämiseen. Tämän kohdan keskeiset tavoitteet ovat muun muassa elinkeinoelämän toimintaedellytysten ja työvoiman saatavuuden vahvistaminen sekä yritysten ja kaupungin yhteistyön lisääminen.

Esimerkiksi tuulivoimapuisto, Itärata-hanke, asemanseudun kehittäminen, uusien kerrostaloasuntojen saaminen keskustaan sekä toimistotalon saaminen yritysten käyttöön ovat hankkeita, jotka toteuttavat valtuuston hyväksymän strategian tavoitteita.

Päätöksenteko näyttäytyy vain tähän hetkeen perustuvaan ”pärstäkerroin”-politiikkaan, vastustus riippuu siitä kuka viranhaltija tuo asian päätettäväksi, kenelle siitä on hyötyä tai kuka luottamushenkilö sitä kannattaa.

Pieksämäen keskusta-alueen toimistotalokartoitus kertoo, että niin yksityisillä kuin kaupungin päättäjillä ei ole ollut uskoa eikä uskallusta rakentaa nykyaikaisia toimistotaloja yrityksille. Viimeinen kaupungin rakentama toimistotalo on lähes 10 vuotta sitten rakennettu Yritystalo. Viimeisin täysin remontoitu toimistotalo on kaupungintalona toimiva Latomo, joten mitään tarvetta ei ole siirtää kaupungin toimintoja vuonna 1988 valmistuneeseen mittavaa peruskorjausta tarvitsevaan Kanttilaan.

Ongelmaksi muodostuu se, mitä kerromme yritykselle ja yrittäjille millä ehdoilla me rakennamme toimitilan heidän käyttöönsä. Onko viesti sitten sama toiselle yritykselle tai yrittäjälle, jos ”pärstäkerroin” ei miellytä.

Pahimmassa tapauksessa kaupunki ajautuu siihen, että puretaan käsiin jääviä kiinteistöjä sekä toteamme väkiluvun, työpaikkojen ja yritysten vähenemisen kuntatalouden sukeltaessa alijäämäiseksi.

Toinen mahdollisuus on, että uskomme itse tulevaisuuteen ja teemme strategian mukaisia investointeja pito- ja vetovoiman lisäämiseksi, jotka tuovat elinvoimaa kaupunkiin.

Nämä teot tuovat lisää asukkaita, työpaikkoja ja yrityksiä.

Arto Sepponen

valtuutettu (kesk.)