Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Mielipide | Pieksämäelle tarvitaan kehitysyhtiö

”Kuka huolehtii Pieksämäen huomisesta?”, kysyi Ilkka Seppä osuvasti Pieksämäen Lehdessä (PL 1.9.). Vastaus taitaa valitettavasti kuulua, että eipä kukaan, ellemme itse tartu toimeen.

Yksi räikeä epäkohta on se, että Etelä-Savossa Mikkeli ja Savonlinna kahmivat suurimman osan maakuntaan tulevasta kehittämisrahoituksesta. Pieksämäen kohdalla on hiljainen ja tyhjä aukko siinä, missä voisi olla maakunnan kolmas kehittämisen tukijalka.

Pieksämäen elinvoiman kehittäminen ei tapahdu itsestään. Se edellyttää hihojen käärimistä ja toimeen tarttumista. Se edellyttää selkeän vision ja strategian muodostamista. Mitä erityisesti haluamme Pieksämäellä viedä eteenpäin ja miten?

Kirkas tavoite auttaa rajaamaan esiin pulppuavia ideoita. Silloin tartumme vain niihin ideoihin, jotka nousevat ihmisten ja yritysten aidoista tarpeista ja edistävät yhteistä tavoitetta.

Kehittämisideoita paikallisilla kehittämishenkisillä ihmisillä, yhdistyksillä ja yrityksillä on jo valmiina. Nyt tarvittaisiin taho, joka lähtee viemään niitä järjestelmällisesti eteenpäin. Rahoitusten hakeminen ei voi jäädä yksittäisten aktiivisten ihmisten vapaaehtoistyöksi.

Tavoitteellinen ja pitkäjänteinen kehittäminen edellyttää, että meillä on jokin toimija, esimerkiksi kehitysyhtiö, kehittämisyhdistys tai kaupungin yrityspalvelujen yhteyteen sijoittuva kehittämisyksikkö, joka ryhtyy aktiivisesti hakemaan rahoitusta tälle seudulle.

Seudullista kehittämistyötä voi tehdä monella tavalla. Suonenjoella ja ympäristökunnissa kehitysyhtiö SavoGrow tekee hyvää työtä. Varkaudessa on Navitas ja Mikkelissä Miksei. Savonlinnan Hankekehitys Oy toteuttaa kaupungin elinkeinopoliittisia kehittämishankkeita ja –palveluja.

Yhteistä näille toimijoille on se, että henkilöstöstä valtaosa saa palkkansa ulkopuolisesta rahoituksesta. Jos kehittämisrahoituksen mahdollisuudet otettaisiin Pieksämäellä vakavasti, kaupungin yrityspalveluissa voisi hyvin olla 15 ihmistä töissä nykyisten 3 sijaan.

Oma kokemukseni on, että kehitysyhtiöt tuovat myönteistä näkyvyyttä ja tekemisen meininkiä kaupungin kehittämiseen. Tämä ruokkii ratkaisujen etsimistä ja kehittämisen henkeä laajemminkin.

Ehdotan, että Pieksämäen kaupunki lähtisi selvittämään tarkemmin, millainen kehittämisyhtiömalli Pieksämäelle sopisi. Olisiko kyse kaupungin tytäryhtiöstä vai laajemmasta omistuspohjasta, jolloin myös yritykset ja yksittäiset ihmiset voisivat tulla mukaan?

Vai toimiiko Pieksämäellä ennemmin yhdistysmalli, jossa kaupunki sitoutuu kehittämisyhdistyksen kumppaniksi maksamaan tietyn perusrahoituksen ja hankkeiden omarahoitusosuudet? Jos euron maksamalla saa 4 euroa lisää, niin ei se huono sijoitus ole.

Toivon ennakkoluulotonta pohdintaa ja uskallusta kokeilla. Haastan kaikki kehittämishenkiset ihmiset ideoimaan tätä asiaa eteenpäin ja vaikuttamaan osaltaan sen etenemiseen. Jos on tahtoa, löytyy keinoja.

Hanna Moilanen

kuntalainen

Pieksämäki