Kolumni Ensi talvesta saattaa tulla pitkä ja pimeä sekä mahdottoman kylmä

Heinäkuun helteiden jälkeen ei osaa heti ajatella, että muutaman kuukauden jälkeen on jo talvi ovella. Päivä on jo alkanut lyhentyä ja vaikka elokuussa on vielä paljon kesää jäljellä, niin ilmassa alkaa olemaan jo selvästi syksyn tuntua.

Edessä voi olla pitkä ja kylmä talvi, joka tuntuu luissa ja ytimissä saakka sekä varmasti monella tavalla jokaisen suomalaisen elämässä.

Ekonomistit ja taloustietäjät eivät ole ennusteissaan luvanneet leppoisia aikoja, enemmänkin tulossa on kylmää kyytiä myös yksityistalouksille. Kansainvälinen valuuttarahasto IMF kertoi viikko sitten, että lähes kaikki ne riskit toteutuvat, joista viime keväänä varoiteltiin eri talousennusteissa. Eurostatin ennakkotietojen mukaan euroalueen inflaatio nousee heinäkuussa 8,9 prosenttiin vuodentakaiseen verrattuna. Samaa ovat luvanneet kotimaiset barometrit, joiden mukaan talouden yllä leijuvat taantuman tummat pilvet. Ellei taantuma ole jo täällä niin ainakin se on kovaa vauhtia tulossa.

Hintojen nousua selittää energian kallistuminen, mutta samaan aikaan esimerkiksi ruuan hinta on noussut. Analyytikkojen mukaan nousevat kustannukset välittyvät jatkossa entistä laajemmin myös muihin kuluttajahintoihin. Suomeksi sanottuna kaikki maksaa enemmän kuin ennen.

Taustalla on Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan, jonka vaikutukset maailmantalouteen eivät jätä ketään kylmäksi. Tosin ensi talven myötä saattaa monelle tulla entistä kylmemmät olot ainakin Euroopassa, sillä Venäjän uskotaan hyvin todennäköisesti lopettavan kaasukaupan. IMF:n mukaan kaasuhanojen sulkeutuminen voi viedä kasvusta 1,3 prosenttiyksikköä. Kaasukaupan tyrehtyminen tuntuu erityisesti Sakassa ja sitä kautta sen vaikutukset tuntuvat kaikkialla Euroopassa, myös Suomessa.

Yle kertoi viime perjantaina (29.7.) että työ- ja elinkeinoministeriö TEM aikoo käynnistää elokuussa kampanjan, jossa suomalaisia pyydetään säästämään energiaa. Ylen tietojen mukaan mukana hankkeessa ovat myös ympäristöministeriö, valtioneuvoston kanslia, Motiva, Sitra ja energiavirasto. Käytännössä varsin vaikutusvaltaiset tahot ovat kannustamassa suomalaisia suitsimaan omaa energiankäyttöään. Kampanja tulee keskittymään lämmitykseen ja lämpimän veden kulutukseen.

Taustalla on varautuminen mahdolliseen energiakriisiin ensi talven aikana. Energian säästämisen pitäisi olla kansalaisvelvollisuus kaikkina aikoina ja jokaisen tulisi kiinnittää huomiota omaan energiankulutukseen. Turha sähkönkulutus, liika lämmittäminen ja ylenpalttinen talousveden kuluttaminen ovat enemmän omaa mukavuudenhalua kuin elämisen kannalta välttämättömiä asioita, joten niistä kyllä pystyy nipistämään. Kannattaa muistaa, että yhden asteen vähentäminen huonelämpötilassa vastaa jopa viittä prosenttia energiankulutuksesta.

On Suomessa säästetty sähköä ennenkin. Joulukuussa 1973 käynnistettiin valtioneuvoston päätöksellä maanlaajuinen ja noin puolivuotinen energiansäästökampanja. Silloin jokaisen suomalaisen täytyi lain mukaan ja rangaistuksen uhalla säästää sähköä omassa arjessaan. Huonelämpötila sai olla enintään 20 astetta, valomainokset kiellettiin ja kauppojen näyteikkunat pimennettiin yöksi. Myös moottoriteiltä katkaistiin valot, eikä autoa saanut lämmittää sähköllä, ellei ollut yli 10 astetta pakkasta. Autollakin sai ajaa enintään 80 kilometriä tunnissa.

Toivottavasti vastaaviin ei enää tarvitse turvautua. Mutta ensi talvi sen(kin) vasta näyttää.

Lue lisää aiheesta