Mielipide | Naiseuden huomioiminen päihdetyössä hyvinvointialueilla

Tulevat hyvinvointialueet ovat uuden äärellä. Palveluja kehitetään, rakenteita uudistetaan. Työ on vielä alkumetreillä. Nyt on mahdollisuus lisätä yhdenvertaisuutta huomioimalla naiserityisyys osana päihteistä kuntoutumista tukevia toimintoja.

Naisten päihteiden käyttö on edelleen asia, johon liittyy vahvaa leimautumista, häpeää omasta tilanteesta ja pelkoa, joka voi hankaloittaa avun hakemista. Sukupuolen merkitys päihteiden käytössä ja toipumisessa on tärkeää tiedostaa. Päihteiden käyttö vaikuttaa miehiin ja naisiin eri tavoin, siksi tarvitaan myös erilaisia palveluja.

Naisen asema päihdemaailmassa on alisteinen ja riski ajautua hyväksikäytetyksi on suuri. Jos päihdehoidossa ja toipumisympäristöissä asiaan ei kiinnitetä huomiota, päihdemaailman roolit säilyvät ja kokonaisvaltainen toipuminen on naisille vaikeampaa. Naiset tarvitsevat päihteiden käytöstä toipuakseen juuri heille räätälöityä pitkäaikaista tukea. Naiserityiset työmuodot mahdollistavat mm. väkivallan kaltaisten traumaattisten kysymysten huomioimisen.

Yksi suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan perusperiaatteista on tarjota kaikille samanlaiset palvelut. Joissakin tilanteissa sukupuolella on kuitenkin niin suuri merkitys, että erillisille palveluille on tarve. On tärkeää ja kokemustemme mukaan myös tuloksellista tarjota ihmiselle sellaista apua ja tukea, jota hän tarvitsee ja josta hän hyötyy. Yhdenvertainen kohtelu ei ole sitä, että kaikki kohdataan samalla tavalla, vaan ennemminkin sitä, että ihmiset kohdataan heidän tarpeidensa mukaisesti.

Jotta tulevaisuuden hyvinvointialueilla voidaan lisätä päihteitä käyttävien naisten yhdenvertaisuutta ja oikeutta tarvitsemiinsa palveluihin, tarvitaan tekoja. Monet vaaliehdokkaat totesivat muutama kuukausi sitten: palveluissa ei ole tärkeää seinät vaan niiden sisältö, saatavuus ja laatu. Työntekijöille on tarjottava koulutusta naiserityisyydestä ja sukupuolen merkityksestä, jotta naiseuden erityispiirteet tulevat päihdetyössä tunnistetuksi ja huomioiduksi. Sen lisäksi tarvitaan kuitenkin myös seiniä, kuten naisten omia päiväkeskuksia, turvallisia tiloja ja paikkoja tulla kohdatuksi.

Olemme taitekohdassa. Hyvinvointialueet ovat rakentumassa ja pahimmillaan marginaaliryhmät palvelutarpeineen unohtuvat matkasta. Hyvinvointialueiden päättäjät voivat tehdä myös toisin. Hyvinvointialueilla voidaan lisätä yhdenvertaisuutta – sitä, että jokainen saa sellaista palvelua, jota tarvitsee. Näin Minna Canthin päivän, tasa-arvon päivän, kynnyksellä haluan muistuttaa, että nyt jos koskaan, siihen on mahdollisuus.

Maiju Lehtonen

asiantuntija

Riippuvuustyön kehittämisyksikön KokoNainen-toiminta, Kirkkopalvelut ry