Mielipide | Kansalaisten ja yritysten huoltovarmuudesta

Mitä isompi kriisi, sitä tärkeämpää maan johdon on huolehtia kansalaisten ja yritysten huoltovarmuudesta. Pitää varautua jo ennakkoon siihen, että vettä, ruokaa, lääkkeitä, lämpöä, sähköä, polttoaineita sekä teollisuuden tarvitsemia raaka-aineita ja komponentteja saataisiin mahdollisimman hyvin. Tämän talven osalta asia on kutakuinkin kunnossa, mutta ensi talveksi on vielä paljon huolehdittavaa.

Vettä meillä riittää hyvin ja hajautetut varavoimalla varustetut laitokset eivät ole yhtä alttiita hyökkäyksille kuin sähköverkko. Lääkehuollossa oli häiriöitä jo koronan aikana, mutta paljon on opittu. Minua on huolettanut viime aikoina ennen kaikkea elintarvikehuoltomme.

Yhdessä Venäjä ja Ukraina muodostavat kolmanneksen maailman viljaviennistä. Ukraina on myös merkittävä soijan, maissin ja öljykasvien tuottaja. Venäjän kauppa on lopetettu ja ukrainalaiset eivät nyt pysty huolehtimaan ruuasta edes omille kansalaisille. Viljafutuurit ovat lähteneetkin hurjaan nousuun maailman viljapörssissä.

Suomalaisille maatiloille on tähän mennessä tilattu lannoitteita 25 prosenttia vähemmän, kuin normaalisti tässä vaiheessa vuotta. Syynä tähän on maatilojen heikko taloudellinen tilanne usean katovuoden jälkeen, lannoitteiden hinnan kaksinkertaistuminen ja se, että viljelijöiltä on mennyt luotto markkinoiden toimimiseen.

Tuotantopanosten hintaa ei ole saanut viime vuosina takaisin viljelijöiden saamassa tuottajahinnassa. Vaikka sato oli pieni, kysyntä ei ole korjannut hintaa Suomessa niin, että kohonneet kustannukset saataisiin siirrettyä eteenpäin. Pahin tilanne on kotieläintuotannossa. Elintarvikemarkkina ei toimi meillä, koska meillä on Euroopan keskittynein kauppa.

Kauppaketjujen asenteessa on eroja, mutta kokonaisuudessaan tilannetaju puuttuu. Kauppa teki viime vuonna ennätyksellistä tulosta. Kuitenkin maataloustuottajien yrittäjätulo on laskenut PTT:n arvion mukaan 20–36 prosenttia viime vuonna. Euroille on akuutti tarve alkutuotannossa. Nyt viimeistään on jalostajien maksettava oikeudenmukaista korvausta, vaikka lainaa ottamalla, sillä elintarviketeollisuuden kannattavuus on lähes yhtä heikko kuin alkutuotannon. Tuottajahinnan riittävä nostaminen on mahdollista vain kaupan sopimuksia avaamalla. Kauppa on vastuussa huoltovarmuudesta. Muutos on tultava ennen kylvöjä. Myös valtion on tehtävä poikkeuksellisia toimia taatakseen esimerkiksi valkuaisomavaraisuutta.

Energian tuonti Venäjältä voi katketa milloin vain.

Energian tuonti Venäjältä voi katketa milloin vain. Maakaasun, raakaöljyn ja kivihiilen tuonti Eurooppaan on massiivista. Putinin aikaansaamat hinnat tulevat olemaan pilvissä ja bensan hinta voi nousta jopa kolmeen euroon litra. Lähivuosina ei mietitä miten vihreää energia on, vaan se, että energiaa ylipäätään saataisiin. Turvevarastot on täytettävä. Pidemmässä juoksussa voi ajatella, että jokainen tuulimylly, aurinkopaneeli, biokaasulaitos tai uusiutuvan polttoaineen tehdas on myös tae omavaraisuudesta. Rosatomin ydinvoimalalle saamme laittaa ruksit päälle. Oman haasteensa sähkön saantiin voivat aiheuttaa kyberhyökkäykset, joilla sähköverkkoja lamaannutetaan. Oma uuni on tae lämpimästä pirtistä.

Teollisuuden vaihtoehtoisia raaka-ainevirtoja on myös etsittävä. On hyvä, että esimerkiksi apatiittia lannoitteisiin ja nikkeliä terästeollisuuteen löytyy myös kotimaasta. Jo koronakriisi opetti, että monien komponenttien osalta hinnan lisäksi myös toimitusvarmuus on merkittävä tekijä.

Ei vara venettä kaada! Tämä vanha sanonta pätee niin kotitalouksissa, yrityksissä kuin valtion tasollakin.

Anne Kalmari

kansanedustaja (kesk.), maa- ja metsätalousvaliokunnan pj.