Mielipide | Maatalouden kriisiin on löydyttävä apua

Maatalouden kustannukset ovat nousseet viime aikoina tuottajien saamia hintoja nopeammin. Tämän on johtanut monilta osin maataloustuotannon kannattavuuskriisiin. Erityisesti isoja investointeja tehneet eläintilat ovat ajautuneet maksuvaikeuksiin, mutta kriisi koskettaa myös kasvinviljelytiloja.

Suunta on surullinen ja huolestuttava. Tarvitaan nopeita toimia tuottajien pelastamiseksi ja huoltovarmuuden takaamiseksi.

Julkisen vallan keinot vapaan kansainvälisen kaupan oloissa ovat rajalliset, mutta ne on nyt perattava huolella. Yksi keino voisi olla tukien nopeutettu maksaminen. Sillä voitaisiin turvata kevään tuotantopanosten hankinta. Valtio voisi myös tarjota pankeille riittäviä takuita, jotta ne uskaltavat edelleen rahoittaa maatiloja. Verottajalle olisi syytä antaa määräystä joustavoittaa verovelkojen maksuaikatauluja. Tarvitaan todennäköisesti kriisipaketti.

Nopeimmat välineet tilanteen parantamiseksi löytyvät kaupan ja teollisuuden piiristä. Hallitus on tukenut elinkeinoelämää koronakriisissä. Olemme selvinneet siitä kohtuullisen hyvin. Olisi hienoa, jos elinkeinoelämältä löytyisi nyt myötätuntoa ja toimia näissä kansallisen huoltovarmuuden kannalta olennaisissa asioissa.

Akuutin kriisin ratkaisujen lisäksi tarvitsemme pidemmän aikavälin strategisia linjauksia. Ilmastonmuutos tuo mukanaan globaaleja ruokakriisejä. Ilmastonmuutos ja vaikeat satovuodet koettelevat maatalousyrittäjiä jo nyt. Jos kotimaisen ruuan tuotantoa on jatkossa vain niukasti, olemme pahemmassa kuin pulassa. Kyse on kansallisesta turvallisuudesta.

Yksi avain pidemmän aikavälin kannattavuuden nostoon on maatalouden ilmastotoimien toteuttaminen. Hallitus on sopinut, että maatalouden päästöjä vähennetään 29 prosenttia vuoteen 2035 mennessä.

Yksi avain pidemmän aikavälin kannattavuuden nostoon on maatalouden ilmastotoimien toteuttaminen.

Toimet tavoitteeseen pääsemiseksi on saatava vauhtiin pian. Ilmastonmuutoksen torjunta ja kannattavuuden parantaminen kulkevat käsikädessä. On vaikea uskoa, että kumpikaan onnistuu ilman toista. Siksi hallituksessa on päätettävä suunnitelmasta maatalouden kannattavuuden parantamiseksi ilmastotoimien yhteydessä.

Monet ilmastotoimet parantavat jo itsessään maatalouden kannattavuutta. Fossiilisten polttoaineiden käyttö ei tule jatkossa olemaan edullista. Miten auttaisimme maataloutta energiasiirtymässä vähäpäästöisemmäksi? Tällaisiin kysymyksiin on erityisesti meidän poliitikkojen sekä etujärjestöjen ja virkamiesten haettava vastauksia, jotta saamme kannattavuutta parannettua pitkällä aikavälillä. Viljelijöiden on varmasti vaikea edes ajatella energiasiirtymää silloin, kun ei ole varaa hommata siemeniä kevääksi.

Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK:n ja ministeri Jari Lepän (kesk.) lanseeraama maatalouden hiili-euro-ohjelma päästövähennyksistä ovat hyviä keskusteluavauksia pidemmän aikavälin ratkaisulle.

Keskustan ja vihreiden tavoitteet ovat tässä suhteessa hyvin yhteneväisiä. Toivon kovasti keskustan suunnalta vähemmän ärhäkkää vastakkainasettelua ja enemmän pyrkimystä yhteistyöhön. Ratkaisut kyllä löytyvät sieltä, missä ongelmat sijaitsevat.

Viljelijät tekevät arvokasta työtä tuottamalla kotimaista puhdasta ruokaa aterioihimme. Itse olen oppinut maatalouden tilanteesta valtavasti eteläsavolaisen vihreän poliitikon Maisa Juntusen maidon- ja lihantuotannon tilalla, jossa monien muiden tuottajien tavoin pyritään toimimaan mahdollisimman ympäristö- ja ilmastotietoisesti.

Kamppailu kannattavuudesta syö varmasti monelta tuottajalta tällä hetkellä mehut, siksi kannattavuuteen on saatava tietysti ensin pikaista apua.

Hanna Holopainen

vihreiden varapuheenjohtaja

kansanedustaja

Lappeenranta