Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Mielipide | Suomi vahvemmin kiinni liikenneverkkoihin ja EU- rahoitukseen

Euroopan komissio julkaisi ehdotuksen uudeksi eurooppalaisia liikenneverkkoja (TEN-T) koskevaksi sääntelyksi viime vuoden lopussa. Suomen saavutettavuuden, liikenteen vähähiilistämisen ja logististen kuljetusketjujen toimivuuden kannalta ehdotus on Suomelle hyvin merkityksellinen.

Lainsäädäntöehdotuksella ei pelkästään nivota EU:n jäsenmaita liikenneinfran avulla yhteen, vaan siihen liittyy myös se, kuinka hyvin Suomi pystyy hyödyntämään EU-rahoitusta kansallisille liikennehankkeille. Viimeistään koronapandemia osoitti Suomen kaltaiselle reuna-alueen jäsenvaltiolle, että eurooppalainen liikenneverkko on hyvin merkityksellinen myös Suomen saavutettavuudelle.

Suomen on tavoiteltava olemassa olevien velvoitteiden täyttämistä TEN-T ydinverkolla vuoteen 2030 mennessä. Suomen intressissä on ollut olla osana eurooppalaisia liikenneverkkoja, joille on yhteisesti EU-tasolla määritelty vaatimukset ja laajuus. Nyt tarvitaan selkeät suunnitelmat siitä, kuinka asetetut vaatimukset tullaan täyttämään ja kuinka hyödynnetään EU-rahoituksesta saatavaa apua kotimaan infrahankkeisiin.

Selvää on, että harvaan asuttu pitkien etäisyyksien pohjoinen maa tarvitsee meille soveltuvia ratkaisuja, mutta se ei saa tarkoittaa, että Suomi käpertyy sisäänpäin. TEN-T verkoilla on EU-rahoitusaspektin lisäksi merkittävä rooli sisämarkkinoiden toimivuuden edistäjänä ja Suomen ei tule jäädä sivuun tästä kehityksestä. Mikäli kansallisesti Suomessa todetaan, ettemme halua olla muiden jäsenmaiden mukana kehittämässä eurooppalaisia liikenneverkkoja, meillä on se mahdollisuus. Onko se järkevää, on eri kysymys.

EU-rahoituksen suuremman hyödyntämisen osalta on tärkeää, että olemme ajoissa liikkeellä. Euroopassa on useita onnistuneita esimerkkejä siitä, miten EU-rahaa on hyödynnetty onnistuneesti. Tanskan ja Ruotsin yhdistävä silta on hieno esimerkki siitä, kuinka Euroopan valtioita on nivottu yhteen ja sisämarkkinoiden toimintaa helpotettu infran avulla. Junayhteyden nopeuttaminen viidestä tunnista alle kolmeen tuntiin Madridin ja Barcelonan välillä toteutettiin myös TEN-T rahoituksen avulla.

Etelä- ja Pohjois-Savon menestykselle saavutettavuus sekä elinkeinoelämän kilpailukyky ovat äärimmäisen tärkeitä. Kansallista ja EU-rahoitusta tulee kohdentaa vahvemmin koko Suomen infran kehittämiseen. Savossa kestävä ja tehokas liikenne edellyttää merkittäviä investointeja Itärataan, Savon rataan, valtatie 5:lle ja Saimaan kanavaan osana tätä EU:n hankekokonaisuutta.

Teppo Leinonen

toimitusjohtaja

Etelä-Savon kauppakamari

Kaija Savolainen

toimitusjohtaja

Kuopion alueen kauppakamari

Päivi Wood

Johtava asiantuntija, liikenne- ja elinkeinopolitiikka

Keskuskauppakamari