Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Mielipide | Hyvinvointialueen johtamisessa, palveluissa ja taloudessa tarvitaan vahvaa muutosjohtamista

Hyvinvointialueen luomisessa tarvitaan vahvaa uudistamistyötä ja muutosjohtamista. Tämä tarkoittaa muutoksia johtamisessa ja toimintatavoissa. Sosiaali- ja terveystoimen henkilöstö tekee erinomaisen hyvää ja arvokasta työtä. Järjestelmätason heikkoudet, vanhat toimintamallit ja puutteet johtamisessa ovat kuitenkin johtaneet haasteisiin asiakaspalvelun vaikuttavuudessa, henkilöstön työhyvinvoinnissa sekä kustannustehottomuuteen.

Ongelmien ratkaisussa pitää lähteä liikkeelle asiakkaiden sosiaalisten ja terveydellisten ongelmien ennaltaehkäisemisestä ja nopeasta ratkaisemisesta. Voimavaroja pitää suunnata näihin palveluihin, jolloin ehkäistään asiakkaan joutumista raskaampien palveluiden piiriin. Näin saadaan myös parhaiten hoitojonoja purettua. Toisaalta pitää olla myös saavutettavissa olevat erikoissairaanhoidon päivystyspalvelut kahdessa sairaalassa, jotta nopea hoitoonpääsy toimii.

Yrityselämästä on hyvä tuoda julkisen sektorin johtamiseen monia hyviä taloudellisen tehokkuuden, henkilöstöjohtamisen ja asiakaspalvelun toimintatapoja. Lisäksi pitäisi pystyä hyödyntämään julkisella sektorilla eri puolilla kehitetyt tuloksekkaat toimintatavat. Nyt palveluiden laadun ja kustannustehokkuuden erot eri organisaatioiden välillä ovat huomattavia.

Ennaltaehkäisevien palveluiden rakentamisessa on keskeistä toimiva lähipalveluverkosto, jotta yhteistyö toimii kuntien palveluihin sekä kolmanteen sektoriin. Esimerkiksi lasten huostaanottojen ennaltaehkäisy edellyttää yhteistyötä kuntien varhaiskasvatuksen ja koulujen kanssa

Toiseksi on saatava toimimaan asiakaslähtöinen yhden luukun palveluperiaate. Nyt asiakkaat joutuvat liian usein sektoroituneiden palveluiden viidakkoon, jossa ongelma ei ratkea. Ihmistä luukuttamalla kuluu aikaa ja voimavaroja. Ongelma pahenee ja hoito tulee kalliimmaksi. Omahoitajatoimintamalli ja palveluiden integraatio on hyvä ratkaisu tähän organisatoriseen ongelmaan.

Kolmanneksi pitää ottaa vahvasti käyttöön digitalisaation ja tekoälyn moderneja välineitä sekä muutettava työnjakoja. Näiden avulla henkilöstö voi keskittyä asiakaspalveluun.

Esimerkiksi kotipalvelun henkilöstön työaikaa voidaan vapauttaa asiakaspalvelutyöhön ottamalla käyttöön digitaaliset avain-, raportointi- ja laskutusjärjestelmät. Ei enään aamulla hakemaan fyysistä avainnippua tai raporttien kirjoittamista, vaan mobiilin avulla näiden hoitaminen.

Lääkäreiden työaikaa voidaan vapauttaa potilastyöhön kehittämällä työnjakoa omahoitajien kanssa ja siirtämällä lääkäreiden tekemää byrokratiatyötä hallintohenkilöstölle.

Neljänneksi pitää rakentaa matalat organisaatiot ja selkeät johtamisjärjestelmät. Erityisesti terveydenhuollon organisaatiot on julkisella sektorilla organisoitu hyvin moniportaisilla hierarkioilla, jossa työaikaa kuluu asiakkaan sijaan sisäisiin palavereihin.

Viidenneksi työhyvinvointijohtamisella parannetaan alan vetovoimaa, arvostusta, vähennetään korkeahkoja sairauspoissaolo- ja työkyvyttömyyskustannuksia.

Kuudenneksi johdetaan tiedolla, joka perustuu sisäiseen laskentatoimeen, toimintolaskentaan ja palveluiden vaikuttavuuslaskentatoimeen. Julkisen sektorin haasteena on ollut laskentatoimen ja tiedolla johtamisen heikkous sekä puuttuvat asiakastietojärjestelmät.

Näiden toimenpiteiden avulla ennaltaehkäistään ongelmien syntymistä ja turvataan nopeaa hoitoonpääsyä. Asiakaspalveluiden vaikuttavuuden, henkilöstön työhyvinvoinnin ja kustannustehokkuuden parantaminen kulkevat hyvällä muutosjohtamisella käsikädessä. Avainasia on osaava muutosjohtaminen.

Janne Laine

kaupunginjohtaja, VTM

Etelä-Savon hyvinvointialuetta valmistelevan väliaikaisen toimielimen jäsen

aluevaaliehdokas (kesk.)

Savonlinna