Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus muuttaa merkittävästi suomalaista yhteiskuntaa. Muuttuvassa toimintaympäristössä Myös sosiaali- ja terveysjärjestöjen on muuttuvassa toimintaympäristössä asemoiduttava uudella tavalla, kun kuntien ja valtion väliseen kenttään syntyy nyt sote- ja pelastuspalveluista vastaavia hyvinvointialueita.
Sote-järjestämislainkin mukaan hyvinvointialueen on tehtävä yhteistyötä järjestöjen kanssa. Siksi on tärkeää, että järjestöjen ja pelastuspalvelun vapaaehtoistoiminnan toimintaedellytyksen turvataan jatkossakin. Valitettavasti on ollut niin, että kunnat ovat rahapulassaan usein vähentäneet ensimmäisenä järjestöjen tukemista. Valtiovallan osalta rahoitus on vähentynyt osaltaan Veikkauksessa saatujen tulojen vähentyessä.
Järjestöjen taloudellinen tukeminen on siihen sijoitettujen panosten osalta osoittautunut erittäin edulliseksi ja rahalla saatu hyöty moninkertainen verrattuna esimerkiksi viranomaistoimintaan.
Mielestäni kaikkien järjestöjen, ei pelkästään sosiaali- ja terveyssektorilla tai pelastustoimessa toimivien, toiminnallinen ja taloudellinen tuki tulee säilyttää vähintäänkin nykytasolla.
Suomalaisissa järjestökentässä on mukana monia eri alojen asiantuntijoita, joiden hyödyntäminen jatkossa mm. hyvinvointialueiden toiminnan rakentamisessa hyödyttää kaikkia. Järjestöt voisivat osallistua asiantuntijoineen aikaisempaa enemmän hyvinvointialueiden ja kuntien hyvinvointistrategian rakentamiseen, sillä ne ovat pystyneet toteuttamaan useita matalan kynnyksen palveluja esimerkiksi vanhusten huollon, lapsiperheiden, kuntoutuksen ja erilaisten riippuvuuksien hoidon sektoreilla.
Toki myös järjestöjen on tässä uudessa tilanteessa ryhdyttävä tekemään entistä laajemmin yhteistyötä keskenään ja muodostettava laajempia kokonaisuuksia sekä kumppanuuksia. Varmasti järjestöjen tulevaisuus on tietojohtamisessa sekä tietopohjan yhdenmukaistamisessa.
Kari Synberg
filosofian tohtori
aluevaaliehdokas (vas. sit.)