Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Mielipide | Uusi Etelä-Savon Hyvinvointialue osana Etelä-Savon maakuntaa

Vuorovaikutteinen yhteistyö kuntien, seurakuntien ja kolmannen sektorin kanssa sekä maakunnan yritysten ja yhteisöjen kanssa on mielestäni entistä tärkeämpää kuntalaisten asumisen ja palvelujen turvaamiseksi tulevaisuudessa.

Koko maakunnan ja kaikki kunnat ja kuntalaiset huomioiva palvelujen rakentaminen on haastava työ seuraavien vuosien aikana.

Valtiovallan taholta on paalutettu laki- ja asetussääteisesti tavoitteita ja päivämääriä, mutta toteutuksen osalta työ on jäänyt hyvinvointialueiden harteille.

Tällä hetkellä ei ole selvillä kaikki Etelä-Savon hyvinvointialueen taloudelliset ja toiminnalliset haasteet ja tavoitteet.

Uskon, että myös valtionhallinto antaa valmistelutyön edellyttämiä toiminnallisia ja taloudellisia tukitoimia, kun arkipäivän haasteet ja tekeminen tarkentuvat.

1.1.2023 ei kaikki ole valmista, ja työtä jatketaan senkin jälkeen.

Hyvinvointialuevalmistelussa ja -päätöksenteossa on panostettava yhä enemmän pitkän aikavälin tavoitteisiin, suunnitteluun ja vaihtoehtojen arviointiin.

Helppoja ratkaisuja ja päätöksiä ei varmasti ole tarjolla, mutta omalta osaltani pyrin löytämään koko hyvinvointialueen kannalta ”pienemmän pahan ratkaisuja” kuntien ja kuntalaisten tarpeita ja vahvuuksia huomioiden.

Tärkeä asia on kartoittaa ennakkoluulottomasti kuntien alueilla olevat nykyiset hyvinvointialueelle siirtyvät toiminnot sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen ja pelastuspalvelujen käytössä olevat toimitilat ja niiden säilyttäminen lähipalvelujen tuottamiseen.

Maalaisjärki on ikiaikainen suomalainen voimavara, joka toimii kaikkina aikoina.

Pieksämäen kaupunginvaltuutettu ja perusturvalautakunnan jäsen

Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen (ESSOTEn) kuntayhtymän valtuuston puheenjohtaja

hyvinvointialuevaaliehdokas (kok.)

Pieksämäki