Aluevaalit, uhka vai mahdollisuus?

Tulossa 23.1.2022 ovat Suomen historian ensimmäiset aluevaalit. Monien mielestä kyseisillä vaaleilla ei ole juurikaan merkitystä, tai niitä ei koeta äänestyshalukkuutta herättäviksi.

Mistä sitten äänestetään? Kysymys on uusien sotepalvelualueiden valtuustoihin valittavista henkilöistä, joita puolueet ovat asettaneet ehdolle. Näiden ihmisten tehtävänä on tulevina neljänä vuonna tehdä päätöksiä alueellisten sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluihin käytettävien varojen käytöstä, sekä näiden palveluiden rahoittamiseen tarvittavien varojen keräämisestä (=maakuntaveroista).

Lisäksi hallituspuolueista etenkin Keskusta on ehdottanut aluevaltuustojen päätäntävallan laajentamista, ja ensimmäisenä tulevat mieleen varhaiskasvatukseen ja koulutukseen liittyvät päätökset.

Miksi nämä vaalit sitten ovat otsakkeen mukaisesti sekä uhka että mahdollisuus? Koska kyseisissä vaaleissa käytetään suhteellista vaalitapaa niin ”uhkana” on että etenkin pienten paikkakuntien kohdalla äänet hajaantuvat niin paljon että kuntakohtainen edustus näissä aluevaltuustoissa jää joidenkin kuntien kohdalla vähäiseksi.

Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että alueellinen demokratia toteutuisi paremmin mikäli jokaisella kunnalla olisi kolmen edustajan kiintiö suoraan äänimäärän perusteella, ja loput valtuustopaikat jaettaisiin suhteellisen vaalitavan mukaan.

Miksi nämä vaalit ovat erityisen tärkeät meille pieksämäkeläisille?

Koska Pieksämäen työllisistä peräti 36 prosenttia työllistyy näiden tulevien aluevaltuustojen päätäntävallan alaisilla aloilla.

Vähäpätöisiä seikkoja eivät myöskään ole, että naapurikaupungissamme Mikkelissä on hiljattain tyhjentynyt Kyyhkylän sairaala ja Moision vanha sairaala sulkeutuu lähiaikoina. Ilman minkäänlaista vastakkainasettelua kannattaa muistaa, mitä juuri tapahtui Vaalijalan ja Pohjois-Savon välisessä asiakassuhteessa.

Tuleva äänestys ei ole myöskään yhdentekevä kyseisten alojen työntekijöiden aseman suhteen. Sillä huolimatta Essoten samanpalkkaisuus pyrkimyksistä, niin esimerkiksi lähihoitajan lähtöpalkka kunnallisella puolella on vajaat 200 euroa kuukaudessa parempi kuin yksityispuolen työehtosopimuksessa.

Vain riittävän monen oman kaupunkimme edustajan läpimenolla takaamme riittävän oman edustajistomme aluevaltuustoihin. Tämä avaa meille siis myös hyvän mahdollisuuden vaikuttaa, mikäli muualla äänestysaktiivisuus jää heikoksi.

Ehdokasta valittaessa kannattaa myös huomioida ehdokkaan asennoitumista, eli pitääkö oman paikkakunnan puolta vai haluaako ensisijaisesti istua ”isoissa pöydissä”?

Vastuu on ensimmäisenä äänestäjällä. Haluatko että Sinulla on edelleen palvelut saatavissa lähellä sinua, haluatko turvata lähimmäisesi työpaikan ja tukea oman paikkakuntasi taloutta. Kun päätösvalta on omissa käsissä, niin se on hyvissä käsissä. Jos emme itse aja etujamme, niin eivät sitä muutkaan tee.

aluevaaliehdokas

Pieksämäen Perussuomalaiset