Mielipide: Työntekijä on palkkansa ansainnut

Kuvituskuva Arkisto/Jaana Kautto

Susanna Pirttiaho

Vanhaa sanontaa mukaellen sote-alan pääosin naisvaltainen työntekijäjoukko on palkkansa ansainnut. Erityisesti pitkittynyt korona-aika on kuormittanut hoito- ja hoiva-alan henkilöstöä, vaatinut venymistä ja työskentelyä oman terveyden uhalla. Tätä olen lähietäisyydeltä työni puolesta todistanut.

Essoten hallitus kokoontuu 25.11.21 ja saa käsiteltäväkseen ensi vuoden talousarvioesityksen. Hallituksen hyväksyttävänä on talousarvio, jossa on huomioitu varauksena palkkaharmonisoinnin vuoden 2022 kulu 29,3 miljoonaa euroa ja vastaavasti lisätty kuntien maksuosuutta. Käsittelyssä ovat myös kuluvan vuoden talousarviomuutokset, joista merkittävin on takautuvaan palkkojen harmonisointiin tehty 16,2 miljoonan euron varaus vuosien 2020 ja 2021 osalta. Palkkaharmonisointiin esitetään siis varattavaksi yhteensä lähes 50 miljoonaa euroa vuosille 2021-2022.

Palkkaharmonisoinnin taustalla on Essoten perustamisen yhteydessä solmittu henkilöstön siirtosopimus. Lisäksi nykyisen oikeuskäytännön mukaan palkkaharmonisointi tulee toteuttaa korkeimpien tehtäväkohtaisten palkkojen mukaisesti. Sopimukselliset ja oikeudelliset perustelut harmonisoinnille ovat siten kiistatta olemassa. Koska harmonisoinnissa on kuluneiden vuosien aikana jarruteltu, ollaan nyt tilanteessa, jossa harmonisointi joudutaan tekemään lähestulkoon kerralla. Edessä on vielä koko hyvinvointialuetta koskeva harmonisointi, jolloin tarkastellaan Essoten palkkoja uudemman kerran osana maakunnan kokonaisuutta. Näissä talkoissa valtio on luvannut olla mukana.

Essoten talousarvioesitys oli kunnissa lausunnolla siinä vaiheessa, kun palkkaharmonisoinnin kuluiksi vuodelle 2022 arvioitiin 17 miljoonaa euroa. Kuntien vastaus oli yksiselitteinen: ”Jäsenkunnat eivät hyväksy Essoten talousarviossa esitettyä jäsenkuntalaskutustasoa vuodelle 2022, koska se ylittää täysin jäsenkuntien taloudellisen kantokyvyn ja aiheuttaa merkittäviä leikkauksia myös tulevien vuosien rahoitukseen. Essoten on löydettävä muusta toiminnastaan vähintään mahdollista palkkaharmonisointia vastaavan suuruiset säästöt, jotta kuntalaskutuksen taso ei nouse enempää jo muutoinkin sietämättömän korkealta tasolta.” (Essoten hallituksen kokouksen 25.11.21 esityslista).

Ensi vuodelle olisi siis etsittävä lähes 30 miljoonan euron edestä säästöjä. Samaan aikaan palvelutarve alueella kasvaa, henkilöstöä tarvitaan säädetyistä mitoitusvaatimuksista johtuen lisää ja koronakin aiheuttaa yhä kustannuksia. Jos jäsenkuntaosuudet esitetyllä tavalla kasvavat, vaarana on kuntien joutuminen kriisikuntamenettelyyn. Länsi-Savon artikkelissa (19.11.21) kerrottiin Mikkelin karvalakkilähetystön vierailusta ministerien pakeille. Yhtenä keskustelun aiheena oli palkkaharmonisointiin Etelä-Savossa liittyvä epäoikeudenmukaisuus. Sen sijaan, että alueella voitaisiin toteuttaa harmonisointi valtion varoin tulevan hyvinvointialueen rakentumisen yhteydessä, joutuvat alueen kunnat maksamaan harmonisoinnin valtaosin itse. Tämä siitä syystä, että Etelä-Savossa on jo hyvissä ajoin toimittu sote-uudistuksen suunnassa ja muodostettu omaehtoisesti laajempi sote-palvelujen kokonaisuus.

Ministeriössäkin tunnustettiin tilanteen epäoikeudenmukaisuus. Ratkaisua tilanteeseen ei kuitenkaan luvattu. Essoten ja kuntien näkökulmasta olisi kuitenkin välttämätöntä, että valtion kompensaatio palkkojen harmonisoinnista olisi käytettävissä jo nyt. Etelä-Savo vähäväkisenä ja -varaisena alueena on palkkaharmonisointiasiassa kohtuuttoman tilanteen edessä ilman valtion rahoitusta. Essoten hallitus päättää torstaina käytännössä siitä, lähteekö valtuustolle esitys talousarviosta, joka ajaa kunnat kumoon vai kaivetaanko palkkaharmonisoinnin kulut esimerkiksi omaisuutta myymällä, palvelurakennetta merkittävästi karsimalla tai henkilöstöä lomauttamalla.

Ministeriössäkin tunnustettiin tilanteen epäoikeudenmukaisuus.

Essoten halituksen jäsen

YTM, palvelujohtaja

aluevaaliehdokas (kesk.)

Kommentoi