Matti Pehkosen kolumni Ei hetkeäkään hukattavana

Aina silloin tällöin kuulee kysymyksen: ”onko sinulla aikaa?”. Vastaus riippuu päivästä - joskus voi todeta, että aikaa on tuhlattavaksi, toisinaan ei ehdi edes istahtamaan. Joskus niin käy siksi, että päivän taakat eivät ole mitoitettu oikein. Niin käy silloin, kun päivän aikana täytyy ehtiä enemmän kuin siihen tosiasiassa mahtuu.

Harva meistä kuitenkaan on pystynyt olemaan kahdessa paikassa yhtä aikaa. Tosin joskus kiire voi olla myös itse tehtyä - luulenpa, että jokaisella on taito täyttää päivänsä ja tehdä kiire itsellensä.

Lopulta kuitenkin aikaa on aina. Kysymys onkin siitä, mihin sen käyttää. Eikä se tyhjänpäiväinen kysymys olekaan – se kertoo oikeastaan kaiken arvoistasi ja maailmankuvastasi. Se, mihin käytät rahasi, voi kertoa jotain valinnoistasi: ostatko luomua, suositko kotimaista tai käytätkö lähipalveluja. Tosin tässä suhteessa me ihmiset emme ole kaikki samassa asemassa, sillä kaikilla ei ole mahdollisuutta samassa määrin puntaroida valintojaan.

Ajankäytön kysymys onkin isompi ja lopulta tärkeämpi kysymys. Se, mihin käytät aikasi, kertoo lopulta kaiken siitä, mitä sydämessäsi pidät tärkeimpänä.

Aika on lahjomaton - se ei meitä säästä eikä meistä ole sen säästäjäksi. Aikaa ei voi pysäyttää ja sen hallintakin on usein haasteellista. Jokaisella on omat velvollisuuteensa: työ vie vääjäämättä osan ajastamme, kotiarki voi olla lapsiperheissä ruuhkaisaa, opinnot ja koulutus vaativat myös oman siivunsa ajastamme, hyvä olisi harrastaakin ja lepoakaan ei sopisi unohtaa.

Jokaisella kuitenkin on mahdollisuus vaikuttaa ajankäyttöönsä. Siinä saattaa auttaa se, että tarkkailee ajankäyttöään ja mahdollisia aikarosvoja – siis asioita, jotka sitovat huomiomme ja mielenkiintomme helposti tunneiksikin. Kuinka helposti sitä unohtuukaan vaikkapa selailemaan nettiuutisia tai seuraamaan kertakäyttöviihdettä.

Ajanhallinta kannattaa aloittaa kysymyksellä: mitä minä elämässäni tavoittelen?

Ajanhallinta kannattaa aloittaa kysymyksellä: mitä minä elämässäni tavoittelen? Mikä on minulle tärkeää? Elämän mielekkyyden ja merkityksen kokemukseen vaikuttaa ratkaisevasti se, saako käyttää aikaansa siihen, minkä kokee tärkeäksi.

Kaikella on aikansa, alkunsa ja loppunsa. Aika on siis vääjäämättä myös rajallinen ja siksi se on kallein lahjasi – monta asiaa elämässä voi menettää ja kuitenkin saada takaisin, mutta mennyttä hetkeä ei milloinkaan. Ajan rajallisuus auttaa meitä ymmärtämään tämän hetken arvon. Eilinen on mennyttä ja huomisesta ei tiedä – meillä ei ole oikeastaan kuin tämä päivä ja hetki. Niitä ei kannata hukata.

Sanotaan, että kallein lahja, jonka voit toiselle ihmiselle antaa, on antaa hänelle aikaasi. Se on hyvä muistaa näin alkavana adventin aikana, kun alamme mielessämme valmistautua jo joulun odotukseen.

Voisitko tänä vuonna miettiä toisenlaista lahjaa sinulle tärkeällä ihmiselle? Mitä jos jakaisit hänelle hetken aikaasi? Yhdessä jaetut hetket eivät nimittäin koskaan ole hukkaan heitettyjä. Juuri ne yhdessä jaetut hetket ottavat joskus muiston muodon, painuvat sydämeemme ja säilyvät mielessämme ja siten tekevät elämästämme kauniin.

Onko sinulla aikaa? Onhan sitä, mutta vain Luoja yksin tietää kuinka paljon.