Mielipide: Järjestöjen rooli turvattava hyvinvointialueilla ja kunnissa

Päivi Turkia

Kansalaisjärjestöillä on merkittävä rooli suomalaisessa yhteiskunnassa. Järjestöt toteuttavat vapaaehtois- ja vertaistoimintaa, tuottavat ihmislähtöisiä palveluita ja edistävät ihmisten hyvinvointia, terveyttä, osallisuutta ja luottamusta.

Sote-uudistuksen myötä hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kuuluu jatkossa sekä hyvinvointialueiden että kuntien tehtäviin. Ne eivät selviä kuitenkaan tehtävästään yksin vaan tarvitsevat kumppanuutta kansalaisjärjestöjen kanssa.

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki edellyttää yhteistyötä järjestöjen kanssa ja sitä, että hyvinvointialueet ja kunnat tukevat järjestöjen toimintaedellytyksiä. Miten yhteistyö ja kumppanuus rakentuvat käytännössä?

Hyvinvointialueen strategiassa on yhteisesti linjattava, miten järjestöjen tarjoama tuki, neuvonta ja ehkäisevä toiminta linkitetään osaksi hyvinvointialueen toimintoja. Järjestöjen avustusten jatkumisesta ilman katkoksia on sovittava hyvinvointialue- ja kuntastrategioissa. Strategioihin on myös kirjattava linjaukset siitä, miten hyvinvointialue tukee ja avustaa järjestöjen toimintaa. Avustusten lisäksi on tärkeää, että järjestöt voivat käyttää hyvinvointialueiden ja kuntien tiloja toimintansa toteuttamiseen.

Perhekeskusmallissa lasten ja perheiden lähipalvelut kootaan kokonaisuudeksi. Perhekeskus yhteensovittaa hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalvelut, kunnan sivistyspalvelut sekä järjestöjen ja seurakuntien toiminnot.

Järjestöjen mukanaolo perhekeskustoiminnassa on varmistettava toimivalla koordinaatiolla, järjestöjen edustuksella perheiden tukea ja palveluita linjaavissa perhekeskusverkostoissa sekä yhteistyösopimuksilla. Hyvinvointialueille on myös nimettävä järjestökoordinaattori, joka vastaa järjestöjen kanssa tehtävästä yhteistyöstä.

Järjestöjen toiminnat ovat merkittävä lisä kuntien ja hyvinvointialueiden tuottamille palveluille. Järjestöjen tarjoamat toiminnat ovat ennaltaehkäiseviä matalan kynnyksen palveluita kuntalaisille. Ilman kuntien ja hyvinvointialueiden kumppanuutta ja avustusta järjestöt eivät pysty toimimaan.

Pohjois-Karjalassa, Pohjois-Savossa, Etelä-Savossa ja Keski-Suomessa Mannerheimin Lastensuojeluliiton Järvi-Suomen piiri ja sen yhdistykset toimivat yhtenä vahvana järjestötoimijana perhekeskuksissa kohdaten lapsiperheitä arjessa ja toteuttaen toimintaa avoimissa kohtaamispaikoissa kuten perhekahviloita ja vertaisryhmätoimintaa. Samoin järjestöt ovat vahvoja ennaltaehkäisevän työn toimijoita.

Pelkästään MLL:n Järvi-Suomen piirillä toimii näissä neljässä maakunnassa 108 aktiivista paikallisyhdistystä sekä lähes 300 piirin tukihenkilötoiminnan vapaaehtoista, jotka tukevat lasten, nuorten ja perheiden arkea. Näiden neljän maakunnan alueella lähes 2000 vapaaehtoista järjestää toimintaa.

Teemme laajaa yhteistyötä muiden yhdistysten kanssa maakuntien asukkaiden parhaaksi ja haluamme olla mukana yhteistyössä myös tulevaisuudessa kuntien ja hyvinvointialueiden kanssa. Yhdessä toimien ja kumppanuutta vahvistaen tuemme ihmisten hyvinvointia, osallisuutta ja luottamusta sekä ehkäisemme ulkopuolisuutta ja syrjäytymistä.

Toiminnanjohtaja

MLL:n Järvi-Suomen piiri

Kommentoi