Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Kolumni Kelloja tunti taaksepäin ja kevyempi kaasujalka

Talvi. Se on taas tulossa kovaa vauhtia, vaikka ulos katsoessaan ei sitä välttämättä uskoisi. On kuitenkin vielä melko lämmintä ja nurmikko vihertää. Silti valoa on jatkuvasti vähemmän, pimeä tulee koko ajan aikaisemmin ja kohta on ihan mustaa. Ja kohta on marraskuu. Saisi jo tulla vähän lunta, tulisi samalla vähän valoa pimeään.

Talven lähestymisen ja normaalin vuodenaikojen kierron huomaa myös monesta muusta seikasta. Yksi sellainen on talvinopeuksiin siirtyminen maanteillä. Itä-Suomessa talvinopeuksiin siirtyminen tapahtuu huomiseen perjantai-iltaan mennessä. Pääosin nopeudet putoavat kuitenkin jo tämän päivän, eli torstain aikana.

Se tarkoittaa että jatkossa saa ajaa entistä vähemmän sataa. Esimerkiksi Etelä-Savoon satasen nopeusarjoituksia jää voimaan 99 kilometrin matkalle. Pohjois-Savossa satasen nopeusrajoitukset jäävät voimaan 101 kilometrin matkalle. Satasen rajoitukset säilyvät sellaisilla tieosuuksilla, joissa vastakkaset ajosuunnat on erotettu välikaistalla tai keskikaiteella. Osalla satasen talvinopeusosuuksilla tiet ovat kohtuullisen leveitä ja niillä on hyvät näkemät. Lisäksi liikennemäärät ovat ovat niissä alle 3 000 ajoneuvoa vuorokaudessa ja päällysteen kunto on hyvä.

Kaikkialla muualla ajetaankin sitten korkeintaan kahdeksaakymppiä pitkälle kevääseen. Joillakin mutkaisimmilla ja kapeimmilla tieosuuksilla saadaan huristella vain seitsemääkymppiä.

Talvinopeudet ovat yleisesti ottaen paikallaan. Monilla tieosuuksilla ajo-olosuhteet ovat pimeässä välillä niin huonot, että satasta ajaminen on siellä kaikkea muuta kuin terveellistä. Se on enemmän hengellä leikkimistä.

Tosin on myös sellaisia leveitä, hyväkuntoisia ja jopa valaistuja tieosuuksia, joissa nopeudet on talveksi alennettu kahdeksaankymppiin. Siellä autoilijan ymmärrys ei välttämättä aina riitä hyväksymään alennettuja nopeusarjoituksia. Moni ajaakin jotain ihan muuta nopeutta, vaikka niin ei saisi tehdä.

Talviaika se on toinen varma talven tulemisen ja syksyn loppumisen merkki. Tänä vuonna kelloja siirretään takaisin talviaikaan, toisin sanoen normaaliaikaan tulevana sunnuntaina aamuyöllä. Talviaikaan siirryttäessä kelloja siirretään tunnin verran taaksepäin, eli käytännössä kesää kohti. Kelloja siirretään kaikissa EU:n jäsenmaissa samoina päivinä ja samaan aikaan.

Sunnuntaina päivä on siis tuntia pidempi. Moni nauttii siitä nukkumalla sunnuntaina hieman normaalia kauemmin. Lapsiperheissä talviaikaan siirtyminen helpottaa, tosin yleensä vain muutaman päivän, jälkikasvun uniaikatauluissa kun sisäisen kellon avittamana levolle laskeudutaan jo tuntia aikaisemmin. Toisaalta tuo yhden tunnin velka maksetaan taas keväällä pois kun päivä lyhenee tunnilla kesäaikaa siirryttäessä.

Kellonaikojen turha siirtely saisi jo jäädä kokonaan pois. Suomessa on noudatettu kesä- ja normaaliaikaa pysyvästi jo vuodesta 1981 lähtien. Muissa Pohjoismaissa kesäaika otettiin käyttöön jo aikaisemmin.

Suomi on aktiivisesti ajanut kellonajan siirtämisestä luopumista. Euroopan komissio on ehdottanut, että kellonajan siirtämisistä luovuttaisiin EU:ssa yhtenäisesti. Parlamentti äänesti komission ehdotuksesta jo vuonna 2019. EU:n neuvosto ei ole kuitenkaan vielä käsitellyt asiaa, joten mahdollinen päätös kellonaikojen siirtämisen lopettamisesta voisi tulla voimaan aikaisintaan vuonna 2023.

Kellonajoista päättäminen vielä näköjään edelleen aikaa, vaikka kieltämättä päätöksen tekemiselle olisi jo korkea aika. Tuhasta vatkaamisesta pitäisi jo osata päästää irti.