Mielipide: Lähes kohtuuttoman valinnan edessä

Kuvituskuva. Mari Koukkula

Jarmo Vauhkonen

Itä-Suomessa kasataan parhaillaan kuntarahaa Itäradan suunnitteluun. Arviolta 1,7 miljardin euron Helsinki-Porvoo-Kouvola Itärata hankkeen suunnittelu maksaa noin 80 miljoonaa euroa, josta kuntien osuus on puolet. Myös Pieksämäen valtuusto päätti lähteä parilla miljoonalla mukaan suunnitteluun äänin 18-17. Miksi ihmeessä näin tiukka äänestys rataverkon kehittämisestä Pieksämäellä? Pistää miettimään. Eikä vain Itärataa vaan koko rataverkon kehittämistä miljardiluokan ratapaketilla (Päärata, Turun tunnin juna ja Itärata).

Koko miljardiluokan ratapaketin uskottavuus ja sen aluetaloudelliset vaikutukset herättävät paljon kysymyksiä. Suuruusluokaltaan Itäradan rakentaminen vastaa noin kymmenen vuoden Pieksämäen kaupungin budjettia. Kysymykset investoinnin vaikutuksista ja eri vaihtoehdoista ovat siis varsin ymmärrettäviä.

Selvitysten mukaan Helsinki-Porvoo-Kouvola oikaisun reilun 10 minuutin aikasäästölle tulee reippaasti hintaa. Kaiken lisäksi sama aikasäästö olisi Savonradalla mahdollisuus saavuttaa paljon pienemmillä kustannuksilla. Mitä muuta rahalla saisi? Mikä olisi vaikuttavinta aluekehitysinvestointia Itä-Suomeen, jos käytössä olisi 1,7 miljardia? Miten tässä kokonaisarvioinnissa pärjäisi Helsinki-Porvoo-Kouvola Itärata hanke?

Vastauksia näihin kysymyksiin ei ole. Itärataa on arvioitu kuten mitä tahansa liikennehanketta, irrallisena liikennehankkeena omassa putkessaan hyöty-kustannus lukuineen. Tämä on lain mukaan mahdollista, mutta onko se hyvää suunnittelua?

Ratapaketti ja sen kokonaisvaltaisempi vaikutusten arviointi paitsi liikennejärjestelmään myös aluekehitykseen kokonaisuutena maan eri osissa olisi valtakunnallisen rataverkon kehittämisen ydinkysymyksiä. Katse kääntyy valtioneuvoston, liikenne- ja viestintäministeriön ja Väyläviraston suuntaan.

Hankekohtaisten selvitysten lisäksi kuntapäättäjillä on käytössä tuore valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma 2021-2032 ja sen visio liikennejärjestelmän kehittämisestä vuoteen 2050 sekä valtion liikennehankkeiden investointiohjelma 2022-2029.

Valitettavasti valtakunnan tason suunnitelmat eivät kuitenkaan helpota kuntakohtaista päätöksentekoa. Suunnitelmat ja niiden vaikutusten arviointi jäävät liian ylätasolle, puutteelliseksi ja epäselväksi, erityisesti hankekohtaisen ja hankeyhtiöille ulkoistetun ratapaketin osalta.

Pieksämäen äänestystulos on ymmärrettävä ja kuvaa hyvin tilannetta. Kuntapäättäjät on asetettu lähes kohtuuttoman valinnan eteen.

Päättäjät joutuvat arvioimaan hamaan tulevaisuuteen mahdollisesti sijoittuvaa jätti-investointia ja päättämään mukaan lähdöstä hankkeen suunnitteluun tilanteessa, jossa hankkeen vaikutukset aluekehitykseen ovat epäselviä ja koko hankkeen toteutuminen on epävarmaa. Edes valtio ei ole toistaiseksi sitoutunut Itäradan ja ratapaketin toteuttamiseen vaan ainoastaan hankeyhtiöihin.

Erityisen huolissaan nykyisestä rataverkon ja koko liikennejärjestelmän suunnittelutilanteesta ja vaikutusten arvioinnista pitäisi olla Itä- ja Pohjois-Suomessa.

Mikkeli

Kommentoi