Mielipide: Kuka painaa pienet lehdet tulevaisuudessa?

Pekka Seppä toimitusjohtajana ja Ilkka Seppä päätoimittajana ohjasivat yritystään niin graafisen alan kuin journalistisen työn valtakunnallisena osaajana 30 vuoden ajan. Kari Kumpulainen

Pekka Seppä ja Ilkka Seppä

Perheemme perusti Pieksämäelle kirjapainon 65 vuotta sitten. Kunnallislehtien Kirjapainon nimellä aloittaneen yrityksen tarkoituksena oli erikoistua pienten lehtien painamiseen. Paikallislehtiä kutsuttiin siihen maailman aikaan kunnallislehdiksi.

Samalla kirjapainoyhtiö jatkoi vuonna 1925 perustetun Pieksämäen Sanomien julkaisemista. Se, Kangasniemen Kunnallislehti ja Juvan Lehti olivat alkaneen yrityksen ensimmäiset asiakkaat. Henkilökuntaa oli seitsemän.

Vastaanotto ei ollut lämmin. Kauppalanvaltuusto suhtautui uuteen yrityksen nureksien oikeistoa myöten, ja silloinen Savon Sanomat kävi kiivasta parjauskampanjaa niin lehteä kuin kirjapainoakin kohtaan.

Isot lehtitalot suhtautuivat tuolloin kielteisesti paikallislehtien painamiseen. Koettiin vahingollisena kilpailuna pienten paikallisten lehtien synty. Tuohon aikaan 1956 eteläisessä ja keskisessä Savossa ilmestyivät vain Kangasniemen Kunnallislehti ja kerran kahdessa viikossa Joroisten Lehti Pieksämäen Sanomien lisäksi.

Perustetun lehtipainon liikeidea oli kantava ja ajankohtainen, vaikka elossa selviämisen taistelua johduttiin käymään yli kymmenen vuotta. Lehden muuttaminen 2-päiväiseksi ja kirjapainolle rakennettu oma kiinteistö Kalevankadulle osoittautuivat oikeiksi ratkaisuiksi.

Merkittävin lehtipainon kehittymisen tiellä oli heittäytyminen uuteen painotekniikkaan. Murheenkryyninä olleesta laakarotaatiosta luovuttiin ja kuin olosuhteiden pakosta siirryttiin vielä kovin kokemuksia vailla olevaan offset-painojärjestelmään 1966.

Kunnallislehtien Kirjapainon Ahti Seppä tilasi Suomeen ensimmäisen offsetrotaation, mutta pankinjohtajien yskänkohtauksien saattelemana joutui tilauksen perumaan. Kun Valkeakosken Juuso Walden tilasi samanlaisen koneen, onnistui tilauksen uusiminen myös Pieksämäelle.

Sen jälkeen muutto omaan tuotantotilaan Hallipussin varteen oli seuraava merkittävä tuuppaus kehityksen jatkumiselle. Uusi offset-painotekniikka valtasi lopulta koko lehtialan. Pieksämäkeläinen pienlehtien paino pysytteli sinnikkäästi tekniikan kärjessä, vaikka vauhti vaati jatkuvasti uskaliaita investointeja. Sukupolven vaihdos tapahtui 1975. Yhtiöstä tuli Lehtisepät, Pekka ja Ilkka Seppä Ky.

Alkuperäisen ajatuksen mukaisesti lehtipainosta kehittyi keskeinen paikallislehtien ja pienlehtien painamisen ja tuottamisen osaava liikeyritys, joka saavutti maanlaajuisen asiakaskunnan. Kunnes valtakunnallinen pankkikriisi katkaisi yrityksen kehityskaaren.

Monien muiden rohkeiden innovatiivisten yritysten ja kolmen pankin mukana kaatui Lehtisepät Oy:n taival yksityisenä perheyrityksenä. Yhtiön pääomarakenne ei kestänyt kahdessa vuodessa tullutta 14 miljoonan devalvaatiolisää!

Ratkaisevaa oli laaja suurinvestointi tuotantolaitteisiin, tuotantotiloihin ja painokapasiteetin laajentamiseen vain muutama vuosi ennen pankkimaailman katastrofia. Yhtiön jokapäiväinen työ ja toiminta tekivät koko ajan positiivista tulosta. Silloin ja näyttävät tekevän nytkin. Suuri ansio oli tämänkaltaisesta kehityksestä myönteisesti tekemiseensä suhtautuvalla henkilökunnalla.

Nyt lehtipainon lakkauttamisen perusteeksi ilmoitettu 500 000 euroa tuntuu kovin vähäiseltä syyltä. Enemmän taitaa olla kysymys alalla vallitsevan kapasiteetin kaventaminen.

Jos se on todellinen tavoite, olisi omistajayhtiö saavuttanut merkittävämmän hyödyn lakkauttamalla jonkin suuremmista lehtipainoistaan. Tai onko tarkoitus tällä leikkauksella vähentää pienlehtien määrää - kuten ajatus oli 1950-luvulla?

Haluamme kiittää kanssamme yhteistä työtä tehneitä lehtiseppäläisiä. Teidän osaamisellanne ja innostuksella syntyi paikkakunnallamme graafisen alan eturintaman yritys.

Kommentoi