Kaupunginjohtajan kolumni: Palvelujen ja rahoituksen kestämätön yhtälö

Ulla Nykänen

Viime aikoina on saatu lukea yleisönosastosta pahan mielen purkauksia kylien palvelujen heikkenemisestä. Purkaus on löytänyt kohteensa. Vika on välinpitämättömien virkamiesten ja pahojen päättäjien. Kirjoittelussa ei tietenkään ole ollut tarpeen muistaa sitä, että näiden parjattujen virkamiesten ja päättäjien vastuulla on ollut koko kaupungin palvelujen turvaaminen riittämättömällä rahoituksella. Kuntien vastuulla olevien sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannukset ovat jo pitkään ylittäneet kuntien taloudellisen kantokyvyn. Haastetta on riittänyt Pieksämäen kaltaisissa kunnissa, joissa ikärakenne ja sairastuvuus ovat korkealla tasolla. Tilanne on ollut sama ennen kuntaliitoksia ja niiden jälkeen.

Pieksämäen seudulla päädyttiin kuntaliitoksiin, koska yhdistyneen kunnan arvioitiin olevan elinvoimaisempi ja pystyvän paremmin vastaamaan talouden haasteisiin. Liitosten myötä syntyneen uuden kaupungin alijäämäistä taloutta alettiin reivata kestävämmälle pohjalle. Tehtiin veronkorotuksia ja asetettiin sosiaali- ja terveyspalveluille talouden tasapainottamiseksi tavoitteita.

Tämä on tarkoittanut sitä, että perusturvan palvelutarjontaa on jouduttu muuttamaan koko kaupungin alueella, ei pelkästään entisissä kuntataajamissa. On luovuttu mm. hiljaisen ajan päivystyksestä ja erikoissairaanhoidon tuottamisesta omana toimintana. Sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisessa on omat ongelmansa maanlaajuisesti, niin väestöä menettävillä alueilla kuin kasvukeskuksissa. Tästä huolimatta hoitoon pääsy ja erilaisen avun saanti lienee Pieksämäellä nopeampaa ja sujuvampaa kuin ruuhkaisissa kaupungeissa.

Valtiovalta on nähnyt nykyisen yhtälön toimimattomuuden. Kunnat eivät selviä alati kasvavista sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksista. Sote-uudistusta on puuhattu usean hallituksen toimesta. Ratkaisua on haettu leveämmistä hartioista. Vihdoin on päästy maaliin.

Vuodesta 2023 eteenpäin sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä vastaa 21 hyvinvointialuetta. Pieksämäen sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät Etelä-Savon hyvinvointialueelle. Valmistelu on täydessä käynnissä. Tehtävien siirto ei ratkaise rahoitusongelmaa. Hyvinvointialueilla ei ainakaan aluksi ole verotusoikeutta, joten rahoitus tulee valtion pussista. Myös valtion ohjaus tulee olemaan vahvaa.

Aluevaalit järjestetään tammikuussa. Etelä-Savon hyvinvointialueen 59 valtuutettua tulee painimaan samojen ongelmien kanssa kuin nykyiset päättäjät kunnissa ja sote-kuntayhtymissä. Kuinka rahoitus saadaan riittämään, kun palvelutarpeet vain kasvavat? Ongelmaa pyritään ratkaisemaan uudenlaisilla perusturvan palvelujen tuotantotavoilla; digitaalisilla, liikkuvilla ja ennakoivilla palveluilla. Nähtäväksi jää, pärjätäänkö niillä.

Rahoitustakin suuremmaksi ongelmaksi on muodostumassa työvoiman saatavuus. Yksityiset palveluntuottajat ovat jo sulkeneet palvelupisteitä, kun yksikköön ei ole saatu riittävää määrää hoitajia. Hoitajapula on Pieksämäelläkin pakottanut paikkamäärien supistamiseen. Näin hoitajamitoitus on saatu riittävälle tasolle.

Lähitulevaisuudessa ei enää keskustella kylien palvelutarjonnan säilymisestä, vaan siitä mihin tarpeisiin vastataan verkkopalveluilla, ja mihin keskitetyillä tai liikkuvilla palveluilla.

Kynät kannattaa teroittaa. Pahoja päättäjiä ja välinpitämättömiä virkamiehiä riittänee jatkossakin. Tosin he ovat kauempana ja harvempilukuisia kuin tänä päivänä. Moni myös harkitsee työn ja luottamustehtävän mielekkyyttä.

Kommentoi