Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Heikko näkyvyys mutta

Kaupunkimme ruoriin tarttuu uusi valtuusto. Turha on sen toive puhtaasta pöydästä. Laiva on lastattu laitoja myöten ainaisilla ajankohtaisilla asioilla.

Vaikka taivaanrantaan näkyvyys on heikko, on katsetta kohdistettava myös sinne.

Tyhjät näyteikkunat ovat tuttu huoli lähipäiviltä. Paljon suurempi huoli häämöttää horisontissa.

Kaupungin keskustaajaman tyhjät talot! Pieksämäen koko keskusta on täynnä pankkikriisin tuhoamia menneen loiston kiinteistöjä. Ränsistyviä rakennuksia, tyhjiä kerroksia, käyttämättömiä tiloja.

Mitä odottaa entinen Työväen Säästöpankin rakennus, mitä entinen Etelä-Savon Säästöpankin kuparitalo? Entä vajaakäyttöinen Nordean talo, samoin vajaakäyttöiseksi hiipuva Etelä-Savon Osuuspankin rakennus, voimistelusaliksi muuntunut Suur-Savon entinen tavaratalo. Ennen niin valovoimaisesta liike- ja pankkikorttelista on valo sammunut.

Valoisalta ei näytä tätä korttelia ympäröivä toinenkaan todellisuus. Peruskohennusta vailla ovat entiset osuuskauppojen funkkistalot. Ulkokuoren sively ei tehnyt niistä kehittyvän kaupungin edustavia ”sisääntulotuotteita”. Samoin kohentamista vailla ovat vanha ns.Perman talo, ns.Saunalampun talo, vanha Savontie 3, Toikantien vanha varasto, ”kukkalasikko” ja pienkerrostalo.

Kaupungin koko laaja keskusta on vailla uutta käyttösuunnitelmaa. Kaavoitusta ei suinkaan kaipaa vain ns. Pertinkujan alue. - Eikä yhdellä tornitalolla taivasta tavoiteta. Rannalle rakennettava torahammas on ikivanha pölyttynyt idea, josta luovuttiin jo 50 vuotta sitten. Savonlinna on rakentanut kaikki rantansa muureja täyteen, eikä silti ole pelastunut.

Tyhjien talojen ongelmaa ylläpitää omalta osaltaan Senaatti-kiinteistöt, jonne lakaistiin ilman omistajaa jääneet kiinteistöt pankkikriisin raunioilta. Se hautoo taseessaan tuota kuolevaa pääomaa tekemättä mitään sen käyttökelpoisuuden ylläpitämiseksi. Sen tilanteen purku on valtion asia!

Kaupungin asia on puolestaan ryhtyä toimeen keskustaajamansa kohentamiseksi. Uudistuminen vaatii kansallista ellei peräti kansainvälistä ammatillista osaamista.

Itäradan inumat miljoonat tulisikin sijoittaa oman kaupungin suunnittelutyöhön, eikä Porvoon asuntomarkkinoiden elvyttämistä ja pääkaupunkiseudun työssäkäyntialueen alueen laajentamista Kouvolaan edistävän radan suunnitteluun.

Ratkaistavana on muutoinkin kummalle puolelle halkaistua Suomea ohjaamme elämämme.

Tieliikenteen eurooppalaiseksi pääväyläksi nimettiin Nelostie. Ei Viitostietä, ei. On selvää, että tämän jälkeen suurin osa yhä vähenevistä tierahoista uppoaa tuon pääväylän ehostamiseen. Viitostie saa odottaa.

Suomen keskiseksi pääradaksi nimettiin läntinen reitti Helsinki-Tampere-Seinäjoki-Kokkola-Oulu. Ei Savon rata, ei.

Pääradan kohentaminen imee määrärahoja. Samalla pääkaupunkiseutu huutaa laajoja ratahankkeitaan rahoittamaan itäisiä maakuntia. Savon rata saa pitkään tulla toimeen nykyisellä kunnollaan.

Tässä todellisuudessa. Tässä näkymässä pitää Pieksämäen päättää tulevaisuudestaan. Ei huomisesta, eikä ylihuomisesta, vaan 36 vuoden päässä olevasta. Mihin tähtää Itäradan 10 minuutin uudistuskin.

Mikä on maakuntamme silloin. Mikkeli tulee uuden ratalinjauksen myötä joka tapauksessa menettämään asemansa ”pääkaupunkina” Kouvolalle.

Vaan onkokaan maakuntia enää silloin.

Vain hyvinvointialueita?